Ihan sympaattinen oli Sipilän puhe eilen telkkarissa. Poikkeuksellinen mutta rohkea ratkaisu oli pitää tuo puhe. Vähemmän sympaattinen vaikutelma tuli sitävastoin etenkin Häkämiehestä, eikä jotenkin se SAK:n mieskään (Lyly) kaikkein sympaattisimmalta vaikuta.
Vaikka en ole tyytyväinen tuohon hallituksen esitykseen, niin en kyllä oikein syty tuosta lakkoilustakaan. Hämmentävän hätiköity ja ammattitaidoton tuo hallituksen esitys valitettavasti oli. Tuo uusi ehdotus lomarahojen leikkauksesta on paljon reilumpi, sillä se kohdistuu tasapuolisesti ja progressiivisesti eri ammattiryhmiin. Tuossa kehnossa ehdotuksessa osa aloista olisi joutunut räikeällä tavalla maksumiehiksi.
Mun mielestä sunnuntailisät ei kuulu olla 100% nykyaikana, 50% riittäisi hyvin, mutta noin ei voi silti ehdottaa. Se on suora raju palkanleikkaus moneen ammattiin. Jos lisät vaikka puolitetaan, niin pakko on peruspalkkaa vähän viilata ylöspäin tuon tasoittamiseksi.
Itse asiassa leikkaamisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa, jollain sivustolla oli aika hyvä leikkauslaskuri ja kyllä aika helposti sieltä saa kasaan tuon hallituksen vaativan määrän.
Itse lähtisin esimerkiksi seuraavia supistamaan:
- asuntolainojen korkovähennysoikeuden asteittainen poisto
- lapsilisien supistaminen toisesta lapsesta alkaen ensimmäisen tasolle. En ole ikinä tajunnut, että millä logiikalla lapsilisät kasvavat lapsiluvun lisääntyessä, eikös käytännössä toisen lapsen kulut ole jopa pienemmät kuin ensimmäisen?
- tulonhankkimiskulujen karsiminen verotuksessa, ei joka helkkarin matkaa, kurssia tai "ammattikirjaa" tarvitse saada vähentää verotuksessa, vaan tarkka rajaus mitä saa vähentää. Helpottaa myös verovirkailijoiden hommia, kun vähennettävää on vähän. Myös AY-jäsenmaksut voisi poistaa vähennyksen piiristä.
- eläkeikä tasolle vähintään 65v
- subjektiivinen päivähoito-oikeus pois, on vähän hassua jos perheessä 3 lasta, niin äiti vie 2 hoitoon ja hoitaa nuorinta kotona.
Seuraavia EN supistaisi missään tapauksessa:
- rahat ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja erityisesti ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön
- rahat vajaakuntoisten työllistämiseksi
- rahat vanhustenhoitoon
- työn verotusta en kiristäisi nykytasosta enkä myöskään syventäisi progressiota.
- pientä eläkettä saavien asumistuet säilyttäisin nykytasolla
Sairauksista täällä puhuttiinkin ja todella pitäisi siis panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Ahdistavissa tilanteissa pitää saada nopeasti aika psykologille tms. , periaatteessa ei edes tarvitsisi olla koulutettu psykologi, vaan sosionomi/diakoni tms. voisi hyvin toimia tukena, jos psykologien resurssit ei riitä. Apua pitää tarjota aina nopeasti, nykyään sitä tarjotaan liian myöhään. Ja silloinkin ainoa mitä tarjotaan on pilleripurkki. Kun ihminen tarvitsee terapiaa ja keskustelutukea, sitä ei anneta, vaan resepti. Suhtaudun varauksellisesti psyykenlääkkeisiin, varmasti monella niistä on ollut apua, mutta jopa psykiatrisissa sairaaloissa lääkkeiden määräminen on pahimmillaan lähes sattumanvaraista ja huonosti kenenkään kontrollissa. Sitten kun joku sinne osastolle joutuu, niin viimeistään menee lääkkeistä sekaisin.
Suomen psykiatrinen hoito on ilkeästi sanottuna "Itä-Eurooppalaista keskitasoa". Kaukana siitä, mitä se useimmissa länsimaissa on. Hyvää hoitoa saa Suomestakin, mutta silloin pitää olla jonkin verran omaa rahaa ja tietää terapeutti kenen puoleen käännyt. Jos hyvä hoito löytyy, niin sen voi myöhemmin saada Kela-korvauksen piiriin ja sitten vähempikin raha riittää. Mutta silti on perin kummallista, että Suomessa esimerkiksi neurokirurgia on Eurooppalaista huipputasoa, mutta psykiatria/nuorisopsykiatria on niin laadutonta. Eikä kyse ole oikeasti niinkään resursseista, vaan huonoista hoitokäytännöistä. Lähipiirissä on ollut niin potilaita kuin hoitohenkilökuntaa. Läheiset hoitopuolen ihmiset ovat suoraan sanoneet mm. yhdestä nuorisopsykiatrian laitoksesta, että ei siellä kestä olla töissä, kun hoito niin paskaa, eikä sitä saa siellä kyseenalaistaa. Vaihtuvuus on valtavaa, lääkäritkin vaihtuu koko ajan ja usein silloin myös potilaiden lääkitys. Huonoa hoitoa ei laadukasta hoitoa ihannoiva lääkäri, sosiaalityöntekijä tai psykologi kerta kaikkiaan kestä katsoa - ja valitettavasti ne vähiten empaattiset hoitajat on niitä, joita taloon jää pidemmiksi ajoiksi.
Toinen mielenkiintoinen näkökulma on sitten täällä jo avattu rasvat/suolat/sokerit. Oma näkemys on, että pahan alku ja juuri sydän- ja verisuonitaudeissa on GLYKEMIAKUORMA eli liiat sokerit. Sama toki myös diabeteksessa. Aika yksimielisiä ollaan jo siitä, että eläinrasvat eivät ole sen pahempia kuin kasvirasvat, professori Puskan ravitsemusoppi on jo laajalti myönnetty virheelliseksi. Oma lukunsa on toki vaaralliset kovetetut kasvirasvat eli ns. trans-rasvat, mutta käsittääkseni Suomessa niitä käytetään elintarviketeolisuudessa melkoisen vähän.
Yleisesti ottaen en näe suurta merkitystä suolan tai rasvan vähentämisellä, mutta sokerien vähentäminen on erittäin tärkeää. Voita ei kannata vaihtaa kasvimargariineihin. Oma lukunsa on sitten ns. light-tuotteet joissa käytetään aspartaamia. Sinänsä pitäisi saada sitä sokerikuormaa vähäisemmäksi, mutta aspartaamikaan ei terveellistä ole... Hankala valinta kieltämättä, parempi olisi toki juoda sitten vettä tai piimää.
Tulipahan taas sekavaa ja laajaa pohdintaa, niin politiikasta kuin terveydenhoidosta...

On surullinen fakta, että hevonen jolla ei ole vaivaa, on huono. (Kati Lindsberg)