tallikahvio.foorumi.eu

Meinasin ilmaista itseäni aiheesta. Hippos julkisti tulokset, joiden mukaan kampanja toi 600 uutta kävijää raveihin. En tiedä miten muita on tämä mietityttänyt, mutta kovin kuulostaa synkältä. Ravien pitäisi(?) olla Suomen toiseksi suosituin yleisölaji, mutta jostain syystä ketään ei tunnu kiinnostavan. Jotenkin tuntuu, että tässä 600 hengessäkin on ilmaa..

Ja kuitenkin koko paketti olisi kasassa. Maakuntaradoilla on katetut lämpimät katsomot, ravintolat ja pelit pyörii. Aikataulustakin on usein tullut sanomista, mutta ei lopulta kovin paljoa ylitä esim lätkämatsia. Ja kaikkia lähtöjähän ei tarvitse seurata, koska joka lähtö on oma matsinsa. Missä siis vika?

Itse olen kärkäs osoittamaan syyttävällä sormella keskusjärjestöä, huonosti (siis alle kaiken arvostelun) hoidettua markkinointia ja median unohtamista. Useat ihmiset olisivat kiinnostuneita käymään raveissa tutustumassa, kun vaan tietäisivät millon niitä on!
Ravit näkyvät tv:ssä urheilukanavan lisäksi ainoastaan tv2:n lauantailähetyksessä (en edes laske ykkösen urheiluruudun v5 koostetta, jonka intro on pitempi kuin sisältö..) joka vaihtaa lähetysaikaa joka viikko, on yleensä myöhässä joka tapauksessa ja parhaassa tapauksessa jätetään kokonaan näyttämättä taka-hikiän eukonkantokisojen alkuerien tms takia. Lisäksi, on kehnosti tehty, ohjelmasta paistaa läpi täydellinen tietämättömyys ja välinpitämättömyys koko hommaan. Miksi mtv3 ja nelonen eivät ole kiinnostuneita raveista, mutta ovat valmiina näyttämään tuntitolkulla naisten käsipalloa?

Lajin imago ulospäin tällä hetkellä on aika lailla erilainen, millainen siitä voitaisiin tehdä jos joku näkisi hiukan vaivaa. Alaan vihkiytymättömät kun tuppaavat ajattelemaan lajia vähemmistöjen ja vanhojen pussihousumiesten temmellyskenttänä jossain metsän siimeksessä...

Ja parannusehdotuksiin. Julkisuuden henkilöillä on ravihevosia. On missejä, jääkiekkoilijoita, jalkapalloilijoita, muusikkoja jne jotka kiinnostavat ihmisiä. Myös heidän tekemisensä kiinnostaa. Eli raviurheilunkin voisi siinä mainita? Mediatilaa pitää saada, ja muullakin lailla,kun "hevonen potkaisi Kaskilahtea" (vaikka sekin tyhjää parempi). Äijät oli hyvä alku, miksei siis jatketa! Eläin pitää nostaa pelin yläpuolelle kun lajia myydään. Hevonen on iso ja hieno, ja lajissa aika lailla extreme-piirteitä. Miksei siis Duudsoneita mukaan? Ravihaaste Big Brotheriin? Maria!:n ohjelmaan ravivieras?

Paha tuosta on eri mieltä olla. Välillä tuntuu, että Hipposta / Fintotoa ei kiinnosta panostaa touhuun nykyistä enempää. Tämäkin kampanja olisi oikein toteutettuna voinut poikia runsaasti uusia harrastajia. Naurettavaa, että mitään ei tapahdu, vaikka tavoitteesta jäätiin hurjan paljon...

Ravit on puhtaasti junttilaji niiden silmissä, jotka eivät kyseiseen touhuun ole tutustuneet. Itse olen aiheesta saanut kuulla monta monituista kertaa, yleisimmät asiat mitä nousee esiin, on hevosten nimittäminen meetwurstiksi, ja lajin liittäminen välittömästi juntteihin ja mustalaisiin. Monta "hauskaa" vitsiä olen tästä hienosta lajista kuullut. Yritä siinä sitten houkutella ihmisiä mukaan raveihin, kun maine on mitä on. Tähän juuri kaipaisin muutosta, kunnollista markkinointia.

Tuntuu tosiaan, että lajista kirjoitetaan valtakunnan medioissa vasta siinä vaiheessa, kun tapahtuu jotain negatiivista. "Tunnettu raviohjastaja ajoi roimaa ylinopeutta" ym. lööppejä kyllä on nähty, mutta harvemmin mitään positiivista.

Tuossa avauksessa oli hyviä ideoita. Vaikka itse en voi sietää BB:n kaltaisia ohjelmia, olisi juuri tuollainen ohjelma mitä mainiointa markkinointia, varsinkin jos lajia esiteltäisiin siinä hyvässä hengessä. Samoin moniin muihin ohjelmiin sopisi ravipuolen edustajia vieraaksi, kyllä tästäkin maasta löytyy lukuisia sellaisia henkilöitä, jotka paikkansa täyttäisivät vieraina. Joku Akseli Lahtinen esimerkiksi olisi mainio valinta haastateltavaksi.

Siitäkin olen samaa mieltä, että hevosta tulisi ennemmin markkinoida, kuin peliä. Kyllä se pelikin siinä sivutuotteena ihmisiä alkaisi kiinnostaa. Kimppahevosia kannattaisi järkätä laajemmin, yrityksille, tunnetuille yhtyeille, urheiluseuroille yms. Oli muuten mukava nähdä Urheilukanavan keskiviikon V5-lähetyksessä Aki Riihilahti, joka vaikutti selkeästi innostuneelta, ensimmäisen ravi-iltansa lopputunnelmissa! Oli ilmeisesti jonkun pienen lunastuksen saanut Siitä se lähtee, toivottavasti eksyy toisenkin kerran raveihin. Jalkapallopuoleltahan ainakin Jussi Jääskeläinen omistaa hevosia.

Jatketaan nyt kun alkuun päästiin. Urheilukanava-topicissa ei pidetty taveja mediaseksikkäänä lajina. Mielestäni se on. Tai siis OLISI, jos se esitettäisiin oikealla tavalla, ja esiin nostettaisiin nuorempi ikäluokka. Ravien harrastajiin ja ammattilaisiinhan kuuluu aika lailla nuorempaakin porukkaa, tästä ei vain jostain syystä haluta mediassa puhua. Monestiko Tapio Perttunen on ollut tv2:n lähikuvissa viime vuosien aikana? (onko niissä muita ollutkaan?) Perttunen on tehnyt hienon uran, mutta eikö tv lähetyksissä voisi ottaa lähikuvaan nuoria yrittäjiä? Ainoat tuoreempien ikäluokkien edustajat joita valtakunnan mediassa käsitelty, lienee Veera ja Toni Nieminen?

Tässä kohtaa pitäisi ottaa katse kohti länsinaapuria, loistavasti toteutettua ravimarkkinointia (mainoksissa on Hevonen, ei pelislippejä tai saunovia bikinityttöjä...) ja hienoja Vinnare!-ohjelmia. Vinnaren lähikuviin nostetaan usein joku nuori, uransa alkupuolella tai nousussa oleva, mutta vielä suurelle kansalle hieman tuntemattomampi yrittäjä ja/tai hevonen. Meiltäkin löytyisi valokeilan kestäviä naamoja... Tällä saataisiin lajin imagon muokkaus alulle. Lajiin vihkiytymättömien tietoon, että ravien harrastajistakin löytyy nuoria ja kauniita, sanavalmiita (mediaan sopivia) ihmisiä.

Jotain hyvääkin tähän väliin. Kultakypäräkuukausien kuskeista on ollut hienojakin vetoja. Akselin mainoskuvat ja nyt Jaaran päivän duo mainokset olivat visuaalisesti hienoja, ja mielenkiinnon herättäviä. Olikohan näitä vain saatu muualle kun lajin omiin julkaisuihin? Ja saman kampanjan "kulta(?)sormi"kuvat taas totaalinen epäonnistuminen...

Jo aiemmassa tekstissä vetosin hevosen nostamisen itse asiaksi. Hevospersoonia voi muuten nostaa julkisuuteen, vaikka tarjolla ei BWT Magicin kaltaista superlahjakkuutta olisikaan. Paljon parjattu Aslak sopisi parantamaan raviurheilun julkisuuskuvaa laajemminkin. Tuhkimotarina, tavallisen sukuisesta jättikokoisesta amatöörien voimin laitetusta hevosesta joka vielä kerää rahaa hyväntekeväisyyteen! Mikä parempi!?

Entäs tuo päivän politiikka? Tai ainakin siis sinnepäin... Eduskunnassa toimii eduskunnan hevosystävien seura, jolla on (suomen)hevonen. Ja kuka tietää tästä?? Suomenhevosella kun olisi ehkä vielä suurempi jalansija imagomarkkinoilla juuri tämän kansallisuuden takia. Miksei Bokallesta tehdä lööppejä? Sen sijaan julkisuuskynnys ylittyi jokaisessa pikkupitäjän aviisissa kun Bjarne Kallis aikanaan "pelasti" kamalan doping-tapauksen takia teurasuhan alle jääneen ruunan.

En itsekään kykene BB:tä katsomaan, mutta sen media-arvo on kiistämätön. Ravien esittäminen ajankohtaisessa kakkosessa ei tavoita kovin montaa potentiaalista tulevaa kävijää, mutta BB:n tai jonkin muun vastaavan kautta kyllä.

Ilmoitin taanoin hevosiani hiukan normaalireviirini ulkopuolelle. Sukulaismies sattui asumaan paikkakunnalla, joten soitin ja kerroin tulevani raveihin, jos hän haluaisi tulla kummipoikieni kanssa morjestamaan. Pitkin hampain sanoi puhelimessa kysyvänsä pojiltaan (alle10v) jos kiinnostaa. Tulivat elämänsä ensimmäistä kertaa raveihin. Ilma oli syksyinen ja kylmä, mutta pojat olivat haltioissaan, isompi niistä hevosista, pienempi lähinnä radanhoitokalustosta ja kaikki kolme tyytyväisiä yleiseen ilmapiiriin (ja ravimakkaroihin!). Soittipa sukulaismies seuraavana päivänä perääni ja kertoi ihmeissään nähneensä katsomolla useita työkavereitaan, ei olisi kuulemma ikinä uskonut, että siellä raveissa käy ihan tavallista porukkaa...

Hienon harrastuksemme tunnetuksi tekeminen vaatii kyllä ihan ensimmäiseksi peiliin katsomista.

Olen muutaman kerran katsellut TOTO TV / V5 / V75 lähetystä raveja harrastamatoman ystävän kanssa ja itsekin havahtunut siihen kuinka sisäänpäinlämpiäviä nuo lähetykset ovat.

Pahimmillaan Urheilukanavan 30 min. koosteessa ei edes näytetä lähtölistaa ennen lähtöä, sitten toistakymmentä tuntematonta hevosta, joilla pikkuinen numerolappu jossakin juosevat peräkkäin maaliin. Yhtä kiinnostavaa kuin katselisit itse televisiosta nelosdivarin pesismatsia tietämättä mitkä joukkueet pelaavat ja paljonko peli on.

Kaikessa TV näkyvyydessä on ehdottomasti panostettava edes se 1 minuutti / lähtö lähtölistan läpikäyntiin ja kevyeen, mutta perusteltuun ennakkopsyykkiin juoksun kulusta. Ääriesimerkkinä voisi otaa jenkkifudislähetykset lajin kotimaassa, missä kommenaatorit piirtelevät tussikynillä erilaisia mahdollisia ja todennäköisiä taktiikoita ruudulle. Jopa Tamin legendaariset tussipiirrustukset taktiikkataululle kiekon suurkisoissa auttavat lajista tietämättömän katsojan pääsyä lajiin sisään.

Raveissa paikanpäällä on ihan sama ongelma, vaikka olisi erittäin helppoa radan oman tv-järjestelmän kautta psyykata jotenkin visuaalisesti jokaikinen lähtö.
Niin kauan kun me harrastajat itse haluamme pitää lajimme salatieteenä on turha haaveillakaan lukuisista uusista harrastajista. Kun perusasiat ja asenteet saadaan kuntoon on aika rakentaa itse tuote eli hevosurheilu huippu-urheiluksi nelos- vitosdivarituerruksen sijaan.

Olen jo jonkinaikaa ollut sitä mieltä että markkinoinnissa on unohdettu kokonaan todella suuri asiakasryhmä - lapsiperheet. Nämä eivät ole niitä, jotka tulevat raveihin (ainoastaan) pelatakseen, vaan hakemaan myös (ja kenties ennenkaikkea ) niitä elämyksiä. Niitä elämyksiä joita tulee juuri Janssonin mainitsemasta "tapauksesta"; siellä on hienoja hevosia, myös sitä radanhoitokalustoa ja mikä parasta - niitä tavallisia ihmisiä.
Kenties jotakin pientä ohjelmaa voisi olla myös tarjolla ja mikä lapsiperheelle varmasti olisi kullanarvoinen; istumapaikkoja. Siis istumapaikkoja niin, että lähtöjä voisi seurata televisiosta edes istuen. Televisioitahan on, mutta välillä tuntuu että ne on suunnattu ihan muualle kuin istumassa olevalle väelle - mistä on saatu idea, ettei istumassa olevat ihmiset haluaisi seurata lähtöjä kun ovat kerran raveihin lähteneet

Kultakypärä -kisa on kyllä ollut ihan kohtuu onnistunut veto, vaikka siitäkin olisi varmasti enemmän saanut irti huolellisemmalla suunnittelulla. Mainokset tosiaan ok, vaikka se Pekan kultasormikuva olikin hieman kyseenalainen Mikkelissä oli mielestäni ihan hieno tapaus, kun kuskit roudattiin seremoniapaikalle Teräsbetonin soidessa taustalla. Muutenkin tuo Teräsbetonin biisi on ollut oiva valinta, vaikka bändi varmasti mielipiteet vahvasti jakaakin.

Tapaus Bokalle... Mystistä tosiaan, ettei tuota ole noteerattu sen tarkemmin. Eipä tainnut aikanaan Ulrik Laukostakaan isoa melua olla. Hevosista potentiaalisia julkisuuteen nostettavia olisivat Aslakin lisäksi ainakin Arctic Hope (eikös silläkin ole hyväntekeväisyystaustaa), sekä suomenhevoset Valtraus ja Pihlajan Aaroni. Tietysti ihan mikä vaan hevonen kelpaa, pääasia että puhutaan.

Henkilöpuolelta mainitsemani Akseli Lahtisen lisäksi potentiaalinen vierasehdokas voisi olla Harri Koivunen. Sana on Harpallakin hallussa Enää pitäisi näitä saada johonkin ohjelmiin mukaan.

Lapsiperheet... Kyllähän näille on poniajelua ja pomppulinnaa joissain kisoissa, mutta ehkä hieman vaihtelua voisi tarjontaan keksiä. Niin viisas en ole, että osaisin sanoa mitä kaikkea voisi kokeilla. Tässä kuitenkin esimerkiksi paikallisille ravinuorille ideoitavaa

Vähän näin taustaseuraajan kommenttina, tuli vaan mieleen kun mainittiin tuo BB (jota en kyllä itsekään siedä, mutta sen nostattama kohu on väkisinkin silmiinpistävää). Nykypäivän kova juttu on kaikenlainen reality- ja sosiaaliporno. Olisiko raviurheilun markkinointi tv-sarjan voimin täysin tuhoontuomittu ajatus? Nelosella pyörii Sairaalaa, Poliiseja, Eläinsairaalaa, Pelastajia. Miksei vaikka Ravivalmentajat? Tai Ravihevonen, jossa seurattaisiin yhden tai useamman hevosen elämää ja valmentautumista kohti maailmanvalloitusta? Toteutus toki pitäisi miettiä tarkkaan, tuskin hevosista mitään ymmärtämätön rynnistää avaamaan telkkaria jos vain näytetään paskanlappausta, nortti huulessa notkuvia tallilikkoja tai loppusuoralla kärryillä heiluvia ukkoja, mutta jos lähtökohdaksi otettaisiin sen taustapuuhan avartaminen ulkopuolisille ja siihen sivuun hevonen eläimenä, ehkä jopa jossain määrin inhimillistäen "persoonana" jolloin ummikolle katsojallekin jäisi ehkä jotain, minkä takia avata telkku seuraavankin jakson kohdalla... No nyt lähtee jo idea lapasesta, mutta mitä mieltä muut ovat tämäntyylisestä konseptista?

Harri H kirjoitti:Ravit on puhtaasti junttilaji niiden silmissä, jotka eivät kyseiseen touhuun ole tutustuneet. Itse olen aiheesta saanut kuulla monta monituista kertaa, yleisimmät asiat mitä nousee esiin, on hevosten nimittäminen meetwurstiksi, ja lajin liittäminen välittömästi juntteihin ja mustalaisiin. Monta "hauskaa" vitsiä olen tästä hienosta lajista kuullut. Yritä siinä sitten houkutella ihmisiä mukaan raveihin, kun maine on mitä on.

Tämä on jotenkin vaan niin totta, ettei ole tosikaan.

Vähän jäi keskentekoiseksi ja näkymättömäksi tuo "tuo kaveri raveihin"-kampanja. Aivan niinkuin monet muutkin raviurheilun elvyttämiseen ja uuteen nousuun tähdänneet markkinointitoimenpiteet vuosien saatossa. Tänään on hevosurheilun markkinoiminen eilistä vaikeampaa, kun kaupungistuvassa yhteiskunnassa yhä harvemmalla on hevosta elinpiirissään.

Hevosurheilun markkinoiminen on pitkään painottunut pelaamiseen, "rikastumiseen rakkaudesta raveihin". Aika uutta on ollut esimerkiksi hevosen kimppaomistamisen markkinointi ja hyvin sisäänlämpiävää. Tämä touhu on ollut vain hevos- ja raviyhteisöissä näkyvää tämäkin. Tässä taloudellisessa taantumassa tuntuu vähän tyhjänpäiväiseltä aktivoida ihmisiä sijoittamaan vähiä rahojaan eläinten arvailemiseen tai niiden tappiolliseen omistamiseen.

Ja vielä: kun raviurheilun markkinoinnissa on tähdätty pelaamisen lisäämiseen, toimenpiteet on kohdistettu - paradoksaalista kyllä - väärään kohderyhmään eli hyvin toimeentuleviin ihmisiin. Vähempituloiset harrastavat kuitenkin pelejä enemmän, kun loton ja kenonkin miljoonat tulevat ensisijaisesti "mummoilta".

Aika läheltä olen katsonut markkinointitoimenpiteiden suuntaamista yritysten toimistohenkilökunnille suurten teollisuuslaitosten työntekijäporukoiden sijaan pelivaihtojen kasvattamiseksi. Isoimmat pelikimpatkin olen ennen etäpelejä vienyt tehtaiden taukotuvista. Hevoskimppoihin ei silloin löytynyt eikä löydy kiinnostusta juuri mistään.

Oman juttunsa aihe olisi raviurheilu ja media. Klisheitä viljellään tässä yhteydessä paljon ja herätellään tyhjän päälle monta paikkansapitämätöntä mielikuvaa. Turhan kielteisiäkin mielikuvia on. Saman tyhjän päällä on myös median kiinnostus ravi- ja hevosurheiluun eikä sen todellinen painoarvo ole todellakaan suuri. Mitä on esimerkiksi käytännössä "raviurheilu suurimpana yleisölajina jääkiekon jälkeen", kun aktiivisuus on vain yksien ja samojen livekävijöiden varassa.

Tuosta mediasta, varsinkin Urheilukanavasta ja sen toimitusfilosofiasta voisin jatkaa pitkäänkin mutta jääköön nyt. Lopuksi vain kysyisin mikä mahtaa olla tässä suomalaisessa yhteiskunnassa keskivertosuomalaisen mielikuva hevosesta ja kuinka laajalle se on levinnyt raviratojen ulkopuolelle. Kuinka moni päättäjäkään jakaa ajatuksen, että raviurheilulla on tulevaisuutensa lähinnä kaupunkimaisessa elämänmuodossa. Siinä se joko nousee tai kaatuu. Miten on?

Harri H kirjoitti:Lapsiperheet... Kyllähän näille on poniajelua ja pomppulinnaa joissain kisoissa, mutta ehkä hieman vaihtelua voisi tarjontaan keksiä. Niin viisas en ole, että osaisin sanoa mitä kaikkea voisi kokeilla. Tässä kuitenkin esimerkiksi paikallisille ravinuorille ideoitavaa

Lapsille on kiitettävästi olemassa leikkipaikat raviradoilla. Miksei tietysti muutakin, mutta liika taitaa olla liikaa näissäkin.

Noista hevoset nimittelyistä, niin en taida olla kovin pidetty mielipiteineni lähipiirissä kun en hyväksy esim. sanojen koni ja kanttura käyttöä. Jäi joskus mieleen Heikki Parviaisen luennolta, että sitä työkaveria täytyy kunnioittaa ja hevonen on hevonen, eikä mikään koni tai kanttura. Minusta se (valitettavasti) kertoo sanojan arvostuksesta sitä luontokappaletta kohtaan ja ellei sitä työkaveria ja elävää luontokappaletta pysty kunnioittamaan, niin miksi edes touhuta niiden kanssa

Kirjoitin jo aikaisemmin mielipiteeni tästä kampanjasta (ohi aiheen; suurkilpailuihin liittyvän topicin jatkoksi).

Mutta tähän lapsiperheasiaan sen verran kommenttia, että mikäli niitä halutaan lisää katsomoon, niin palvelutasoon pitää tulla huomattava parannus. Lapsiperheet -olivatpa ostovoimaisia tai eivät- ovat ainakin kuluttajina äärettömän vaativia. Helposti voi keksiä 'vetonauloja', mutta turvallisuus ja mukavuus pitää olla huippuluokkaa, jotta mitään hyötyä saavutetaan... Päinvastoin, voimme luoda paljon negatiivista kuvaa.

Eli sitten lähdetään miettimään sitä, minkälaisia kuluttajia halutaan houkutella lajin pariin. Joten pitäisikö läheä liikkeelle siitä, että miettisimme, mitä voimme tarjota (resurssien riittävyys) ja sitten miettisimme tarkennettua markkinointikohdetta ja -tapaa? Olkoonkin pienempi, mutta oikein kohdennettu!

Outo kirjoitti:Nykypäivän kova juttu on kaikenlainen reality- ja sosiaaliporno. Olisiko raviurheilun markkinointi tv-sarjan voimin täysin tuhoontuomittu ajatus? Nelosella pyörii Sairaalaa, Poliiseja, Eläinsairaalaa, Pelastajia. Miksei vaikka Ravivalmentajat? Tai Ravihevonen, jossa seurattaisiin yhden tai useamman hevosen elämää ja valmentautumista kohti maailmanvalloitusta? Toteutus toki pitäisi miettiä tarkkaan, tuskin hevosista mitään ymmärtämätön rynnistää avaamaan telkkaria jos vain näytetään paskanlappausta, nortti huulessa notkuvia tallilikkoja tai loppusuoralla kärryillä heiluvia ukkoja, mutta jos lähtökohdaksi otettaisiin sen taustapuuhan avartaminen ulkopuolisille ja siihen sivuun hevonen eläimenä, ehkä jopa jossain määrin inhimillistäen "persoonana" jolloin ummikolle katsojallekin jäisi ehkä jotain, minkä takia avata telkku seuraavankin jakson kohdalla... No nyt lähtee jo idea lapasesta, mutta mitä mieltä muut ovat tämäntyylisestä konseptista?

Nyt kun tätä tekstiä luin tarkemmin ajatuksen kanssa, niin pakko myöntää, että ideaahan tuollaisessa on. Hurjastikin. Vaikea vaan sanoa, mistä löytyy taho joka tällaista lähtee toteuttamaan. Mistään takuuvarmasta hittisarjasta kun ei voi puhua. Molemmat, niin hevosta kuin valmentajaa käsittelevät ideointa kyllä hyviä. Ehkä mielummin näistä se hevonen, kun itse eläintä olisi hyvä tuoda esiin.

No niin, kenelle aletaan ideaa esitellä?

Ja lisätäänpä tähän ketjuun lainauksena tuo Amatöörin teksti toisesta topicista, kun istuu paremmin tänne:

Amatööri kirjoitti:Tämäkin menee nyt ohi suurkilpailutarjonta-asiasta, mutta tulipa vaan mieleen kun aikaisempia lueskelin, että aika onnettomalta vaikutti tämä Hippoksenkin kampanja 'tuo kaveri raveihin ja saatte kahvit'.
(juuri UK:lla esittelivät kampanjaa).

Tähänkin kampanjaan pätee sanonta 'ei kannettu vesi kaivossa pysy'... kuinkahan moni kahvikupillisen lunastaneista sai oikeasti kipinän?

Ajatus uusien harrastajien hankkimisesta on itsessään hyvä, mutta toteutus oli kyllä näpertelyä. Olisi sopinut ehkä jonkun ammattiopiskelijan lopputyön aiheeksi, mutta Hippoksen vetämäksi kampanjaksi vähän oli köykäinen. Paljonkohan mahtoi näpertely maksaa?

Olen ehkä vähän jyrkkä tässä mielipiteessäni, mutta sellainen olo minulle jäi. Kyllä vähän olisi vaatinut kehittelyä vielä, nyt taisi raakileena lähteä toteutukseen...

Kaveri raveihin -kampanja meni mielestäni pieleen jo suunnittelussa. Ylivoimaisesti suurin kynnys saada uusia, varmaan muutaman euron pelikassalla lähteviä ihmisiä raveihin, on pääsymaksu. Jos sisäänpääsystä joutuu maksamaan esim 50% pelikassasta, kaatuu yhtälö mahdottomuuteensa jo alkumetreillä. Eikös tämä kampanja luvannut pullakahvit tulijalle, mutta pääsymaksu kuului velvoitteisiin?

Pidemmällä tähtäimellä koko pääsymaksu pitäisi poistaa, ainakin kokeellisesti. Näin tekee tänä vuonna eräs korkealla tasolla palloileva joukkue, jonka hallituksessa istun. Tavoiteena on luonnollisesti saada lisää katsojia otteluun ja sitä kautta sitten nämä katsojat toisivat tuottoa kioskin luukulla. Vuoden kuluttua ollaan viisaampia, oliko liike järkevä.

Jo parikin kirjoittajaa on toivonut tuotavan hevosia markkinointiin. Aslakin nimi on noussut esille. Toki hevonen voi olla huomioitava, mutta jos tämän yliaktiivinen valmentaja tuodaan myös mediaan, lupaan 100% varmuudella, ettei videon näkevä ensikertalainen saa positiivista elämystä. Tai voi saada, mutta sitten mennään koomisuuden ja huumorin asteelle, ei vakavasti otettavan urheilulajin.

Kameroiden eteen pitäisi siis tuoda viihdyttäviä, mutta fiksuja ja nuorempia edustajia. Siinäpä sitä onkin vaikea kysymys selvitettäväksi, mistä me saadaan raviurheilun Leilat ja Annukat ja Alivaltiosihteerit? Pitääkö viedä YleX:n iltapäivätiimi Vermon iltaan keskiviikoksi suoran lähetyksen kanssa, jossa pääpaino ei olisikaan itse tapahtumassa, vaan sitä tuotaisiin esiin järkevissä määrin?

For Nothing... kirjoitti:Pidemmällä tähtäimellä koko pääsymaksu pitäisi poistaa, ainakin kokeellisesti. Näin tekee tänä vuonna eräs korkealla tasolla palloileva joukkue, jonka hallituksessa istun. Tavoiteena on luonnollisesti saada lisää katsojia otteluun ja sitä kautta sitten nämä katsojat toisivat tuottoa kioskin luukulla. Vuoden kuluttua ollaan viisaampia, oliko liike järkevä.

Samaa mieltä. Teivossa tämä toimii, joten miksi ei muualla?

En muista mikä ruotsalainen jalkapallojoukkue oli kyseessä, mutta hekin poistivat pääsymaksun sillä seurauksella, että katsojamäärät nousivat ja pelkällä kioskimyynnillä tehtiin enemmän tulosta kuin pääsymaksujen aikana.

Olen antanut itseni ymmärtää, että monella radalla ei ole mahdollisuutta tällä hetkellä tarjota ilmaisraveja. Fintoto jakaa nettipelistä radalle niin pienen siivun, että pelkästään lipputuloilla pääsee parempaan tulokseen. Tämä ei ole ainoa epäkohta kyseisen puljun toiminnassa, mutta ei siitä sen enempää.

Edit: Tuosta Aslakista pitää kyllä olla osin samaa mieltäkin, Kaijaa ei tarvitse tuoda yhtään enempää esille Hevonen on sinänsä hieno, mutta taustavoimien haastattelut taisivat ajan myötä aiheuttaa vähän sitäkin, että monella kääntyi takki Aslakin suhteen.

Niin - tuo Fintoton radoille maksava siivu radan ulkopuolisesta pelistä ei ole todellakaan suuri. Kun nettipeli lisääntyy ja vaihdot pysyvät samoina, ratojen suhteellinen tuki pienenee entisestään ja rata tarvitsee todella pelivaihtojen ulkopuolelta tulevia euroja selvitäkseen velvoitteistaan mm. palkinnoista.

Toisaalta: jos raveissa pelattaisiin enemmän vaihtojen pysyessä paikallaan, "köyhtyisi" Fintoto ja näin sen penseyden järjestää mitään mittavampia kampanjoita kuin "tuo kaveri raveihin" ymmärtää. Kumpihan mahtaa maksaa kampanjan mittavimpina kuluina kahvit, radat vai Fintoto, joka ehkä maksaa ne pari ulkomaanmatkaa?

Voisiko pääsymaksun pienentäminen olla yksi vaihtoehto? Monella radalla pääsymaksu on 4e, jos se olisi vaikka nimellinen 2e niin kaksi ihmistä tulee sisään samalla rahalla kuin aiemmin mutta pelikassa hupenee vain yhden edestä. Lisäksi kaksi ihmistä käyttää radan palveluita tuplasti verrattuna yhteen. Ja "pahimmassa tapauksessa" mukana on myös sitä junioriväkeä...

Itse olen ehdottomasti ilmaisraveja vastaan -koko ajatuskin hirvittää.

Edustan täysin päinvastaista näkemystä eli ravien urheilullisuutta ja kiinnostavuutta pitää kasvattaa niin että 5 tuntuu naurettavan halvalta hinnalta moisesta huippu-urheilusta. Jos raveja ei saada kiinnostavuudeltaan / hinnaltaan edes tusinaelokuvan tasolle ei lajilla voi olla tulevaisuutta.

Vähemmän raviratoja, vähemmän ravipäiviä, vahemmän lähtöjä, vähemmän kannatamattomia harrastehevosia totoraveihin => enemmän kunnollisia ja laadukkaita kilpahevosia kilpailemaan suuremmista palkinnoista.

Hyvän ravihevosen pitäisi olla kannattava kasvattajalleen, omistajalleen, valmentajalleen ja ohjastajalleen jo 10 starttia / vuosi tasolla. Nykypäivän palkintotasolla vaikka hevonen voittaisi keskimäärin 1000 ykköspalkinnon kaikissa kymmenessä startissaan se ei oikeasti edes peitä kustannuksiaan saatika sitten hevostenhoitajien yms. palkkioita.

Yksi vaikeimmista asioista tuoda uusia ihmisiä raveihin on se, että "tavis"ihmiset eivät halua maksaa sitä neljääkään euroa sisäänpääsystä. Monesti on tullut yritettyä, mutta kun ihmisille selviää että raveihin on pääsymaksu ja vielä 4e, niin tuumaavat ettei mielenkiinto ole niin kovaa että viitsisivät sen maksaa.
Heitä ei valitettavasti kiinnosta maksaa sitä pääsymaksua, vaikka ykköspalkinnot olis 2000e.

Palkinnot eivät taida olla kytköksissä sisäänpääsymaksun suuruuteen

TaPola kirjoitti:Vähemmän raviratoja, vähemmän ravipäiviä, vahemmän lähtöjä, vähemmän kannatamattomia harrastehevosia totoraveihin => enemmän kunnollisia ja laadukkaita kilpahevosia kilpailemaan suuremmista palkinnoista.

Tässä on jo niin järkyttävää tekstiä, että niinköhän kirjoittaja on ajatellut yhtään mitään? Vähemmän ratoja, eli ravit kauempana. Ei kukaan aloitteleva raviharrastaja ajele kahta, kolmeasataa kilometriä suuntaan nähdäkseen kisat paikanpäällä. Kyllä se vaan lähtökohtaisesti on niin, että ne ravit pitäisi nähdä lyhyen ajomatkan jälkeen.

Aloittelijalle on myös aivan se ja sama onko kisoissa hyviä vai huonoja hevosia, pääasia on, että pieni peli toisi jonkun pienen tuoton ja voittofiiliksen. Voiton jälkeen olisi hyvä ottaa vielä raviradan terassilla pari bisseä.

Säännöllisesti pidempään veikanneet on eri asia, ne varmaan haluaa nähdä laadukkaampia lähtöä jne, mutta tässähän puhutaankin, kuinka saadaan ravien katsojamäärä kasvuun.

Pääsumaksun poistaminen olisi potentiaalinen tapa saada uusia kasvoja radan varteen. Radalla pelattu euro jättää järjestäjälle paljon enemmän kuin fintotoon hakattu.

TaPola kirjoitti:Itse olen ehdottomasti ilmaisraveja vastaan -koko ajatuskin hirvittää.

Vähemmän raviratoja, vähemmän ravipäiviä, vahemmän lähtöjä, vähemmän kannatamattomia harrastehevosia totoraveihin => enemmän kunnollisia ja laadukkaita kilpahevosia kilpailemaan suuremmista palkinnoista.

Aika kovat on TaPolan teesit, mielestäni. En rajaisi totoraveja pois harrastehevosten ulottumattomista - ensinnäkin tulee mieleen, että mihin vedetään harrastehevosen ja 'ammattihevosen' raja? Onko se ammattihevonen, jos on ammattilaisella treenissä, vai mitkä kriteerit pitäisi olla, kuka ne määrittelee?

Totoraveja siis kyllä jatkossakin myös harrastehevosille. Edelleen olen sitä mieltä, että enemmänkin vedettäisiin rajaa ravien välille niin, että ajettaisiiin isommista palkinnoista omissa raveissaan ja toisaalta pienemmistä pisteraveissa. Luonnollisestikin silloin isompipalkintoisiin raveihin saataisiin tasoa nostettua, mutta toisaalta selllaiset harrastelijat, joille riitää ne kahvipakettiravit, voisivat kuitenkin edelleen kilpailla ja harrastaa. Tällöin voitaisiin myös ajatella, että näitä isompien palkintojen raveja markkinoitaisiin enemmän suuremmalle yleisölle.

Ja tärkeä asia olisi myös ne paljon puhutut yleisöystävällisemmät aloitusajat - viikonloppuisin ja päivällä. Pisteravit voisivat sijoittua sitten arki-iltoihin.

Pääsylipputuloja korvaamaan lähtisin oheispalveluilla.Tänä päivänä kuluttajat osaavat vaatia, mutta toisaalta ovat valmiita myös maksamaan siitä. Mutta mitäpä meillä raveissa onkaan tarjolla tällaisille henkilöille... kahvia ja grillimakkaraa.

Pääsyliput pois - helpommin ollaan valmiita tulemaan 'piipahtamaan' ja touhua ihmettelemään, kun raveista ei tarvise maksaa. Ainakin tavan pikkuravit pitää olla ilmaiset.

Mitä tapahtuisi, jos jokaiselta radalta otettaisiin tasapuolisesti vaikkapa 4 ravipäivää vuodesta pois?
Nytkin kuuluu valituksia, että karsituksi joutuu liian usein ja säännöllisesti kilpaileminen on vaikeaa ainakin epävarmemmilla hevosilla...