Tähänkin ketjuun kuuluvaa asiaa käytiin läpi viikonlopun seminaarissa, jossa käsiteltiin mm. seuraavaa:
"- Peli sinänsä, kuten toto tai lotto ei ole koskaan itseisarvo, vaan sen kautta saadaan haaveilla, tunteilla, hankitaan elämyksiä.
- Uudet mediat, internet ym. ovat väistämättä merkinneet, miten paljon yleisöä tulee. Siten on menty markkinoinnissa siihen, että yleisöä saadaan suurkilpailuihin, ei enää niinkään tavallisiin raveihin. Suurkilpailuissa uudet asiakkaat näkevät tasokasta urheilua ja saamansa elämyksen myötä voivat tulla uudelleenkin raveihin. Tutkimusten mukaan erittäin harvat ensikertalaiset ovat pettyneitä ravien ilmapiiriin. Useimpien mielestä raveissa on tosi nastaa, hyvää ruokaa ja pelaaminen on jännittävää, mutta kaikki sanovat, että on tosi vaikea laji.
- Suurelle yleisölle pitäisi ravit tehdä niin helpoksi ymmärtää, ettei tarvitse olla lajiniilo. Ongelma on vain se, että nykyään urheilulajien suosio on kovin pirstaleista, eikä ihmisillä ole aikaa harrastaa.
- Arkiraveihin yleisöryntäyksen saaminen jatkossa on vaikeaa tai jopa mahdotonta muuten kuin silloin tällöin kohdistamalla teemoittamista. Jos rahaa levitetään kaikkialle, niin ei saada mitään aikaan.
- Ensimmäisen kerran tullaan raveihin bussilla firman tai kavereiden pakottamana. Miten saamme asiakkaan toisen kerran raveihin, siinä ongelma. Jos ihminen tulee seitsemännen kerran raveihin, niin lähes varmasti hän tulee kahdeksannen kerrankin.
- Jos eivät välttämättä raveihin tule, niin R-kioskin jonossa etuilevat, kun on 30 sekuntia lähtöön.
- Tämä on vaikea laji tulla sisään. Vaatii uudelta harrastajalta lähteä kynnystä ylittämään ja seuraamaan mielenkiintoista lajia. Kun väitetään, ettei ensikertalainen voi tulla tähän lajiin, niin silloin ei ole tarpeeksi markkinoitu.
- Ei pidä rakentaa mielikuvaa, joka ei perustu totuuteen.
- Hevonen on tärkeämpi mielikuvamarkkinoinnissa kuin peli.
- Raviurheilu markkinoi itselleen, omille asiakkailleen eikä niille, jotka eivät vielä harrasta raveja. Esimerkiksi ilmainen TotoTV-kampanja ja ylimääräiset totobonukset ovat markkinointia entisille asiakkaille. Todettiin, että tämä on resurssikysymys, ei ole rahaa markkinoida, koska olemassa olevat rahat menevät pääasiassa palkintoihin, mikä onkin päätehtävä. Hevosenomistajat ovat kiireisiä saamaan palkintorahojaan eli jokainen investointi markkinointiin on perusteltava äärimmäisen hyvin.
- Jos markkinointiin panostetaan yhden miljoonan euron sijaan kolme miljoonaa euroa, niin sillä on väistämättä enemmän tehoa. Siinä tulee varmasti enemmän myös huteja, mutta kun tosi paljon ampuu, niin voi tulla edes sivuosumia.
- Ensi vuonna palkinnot vähenevät tähän vuoteen verrattuna sen takia, ettei ole varaa maksaa, koska pelivaihdot ovat olleet laskussa. Pitäisikö tästä huolimatta satsata rahaa markkinointiin, sitä pohdiskeltiin erityisesti Fintoton ja Hippoksen edustajien taholta.
- 225 miljoonaa euroa maksaa vuodessa pelkästään hevosten hoito ja siihen päälle kuljetukset, tallikustannukset ym., joten hevosten omistaminen on kallista.
- Suomessa maksetaan palkintoja tehokkaimmin Euroopassa, reilu 8% pelivaihdosta. Ruotsissa 6%, Norjassa 7% ja Ranskassa ainoastaan 4,4%.
- Suomalainen hevonen voittaa ulkomailla, miksi se ei näy mediassa? Pitää tiedottaa, viedä toimittajat sinne ulkomaille. Todettiin, ettei tiedotukseen ole tarpeeksi resursseja.
- Huolestuttiin, miten käy V75:n ja V5:n sinä ajanjaksona, kun ne eivät vielä ole Fintotolla eli satsaako Veikkaus enää niiden markkinointiin ja miten käy televisionäkyvyyden.
- 8% suomalaisista seuraa raveja aktiivisesti. Se on sellainen määrä kansalaisia, että pitäisi olla peruste saada televisioaikaa.
- Ensi vuodelle kilpailukalenteria muutettu siten, että kalliksi käyvät tavalliset iltaravit vähenevät ja niistä tehdään kuvallisia lounasraveja keskiviikoksi ja launtai-iltaraveiksi, joiden tuotto parempi. Lauantai-illan ravien perustelu, että ihmisillä paremmin aikaa viikonloppuna ja siellä sekä lounasaikaan on vapaata TotoTV-aikaa.
- Aktiivikilpailijoiden eli lähinnä ravivalmentajien taholta voimakasta kritiikkiä lauantain iltaraveja kohtaan.
- Lähtöjä ensi vuonna n. 5% vähemmän kuin tänä vuonna, mikä vähennys menee jo kipukynnyksellä, koska karsittujen listat jo nyt pitkiä.
- Kansainvälistä yhteistyötä tulee lisää. Esimerkiksi Ruotsin lounasraveista on tullut liikevoittoa, joka tekee rahaa jaettavaksi Suomen raveissa palkintoina.
- Hevonen on sinänsä voimakas symboli, jota käytetään brändien rakentamisessa. Sellaisia ovat whisky, autot, kosmetiikka ja jopa alushousut.
- Totoa myydään kioskeissa, kuten junalippuja. Pelkästään se ei auta, että ollaan joka paikassa esillä. Jos ei aja junalla, niin ei osta junalippuja. Sama totossa eli, jos asiakas ei ole kiinnostunut totosta, niin ei hän sitä osta, vaikka sitä olisi tarjolla.
- Kiinnostus hevoseen tuo kiinnostusta myös totoon. Esitettiin sitä, että ratsastusharrastajia houkuteltaisiin pelaamaan mieluummin ravipelejä kuin muita pelimuotoja, mikä toisi rahaa hevosille.
- Asiantuntijapeleillä on maksimimääränsä asiakaskunnassa. Pitäisikö lähteä onnenpelimarkkinoille, jos halutaan paljon uusia asiakkaita? Todettiin, että Ruotsin V75:n vaihdosta 30% tulee onnenpeli Harry Boysta (ravien pikapeli). Ruotsin gallupissa 96% ruotsalaisista tunnisti Harry Boyn ja 91% kuningatar Silvian. Televisiomainokset ja kansan pariin jalkautuminen markkinoinnissa tuoneet Harry Boyn tutuksi.
- Fintoto on Suomen ainoa peliyhtiö, jolla ei ole televisiokampanjaa - johtuu rahasta eli sen puutteesta. Laaja näkyvyys televisiossa olisi erittäin tärkeää."
Lähteenä
http://www.ravia.fi/uutinen_katso.php?id=6558