tallikahvio.foorumi.eu

Kyselee nimimerkki vaihdan putteihin kun riittävän hyvää lämpöstä en saa edes rahalla... Leikki lv-puolella tuntuu nykyään olevan ihan järjettömän kovaa ja tulijoita lähtöihin on tosi paljon, nuorella hevosella kun ensin epäonnistut parissa ekassa kilpailussa, et pääse uudestaan mukaan kuin tuurilla ja sittenkin lähdössä joutuu heti pistelemään alle 20-tuloksen jos meinaa totokamppailussa olla. Eikä homma siitä paljon myöhemminkään helpotu.

Suomenhevosella pääsee edes starttiin! Silläkin, joka ehkä kokemattomuuttaan on laukkaillut eikä ole kärkikahinoissa ollut. Toki ne parhaat täälläkin menevät kovaa karkuun, mutta kyllä huomattavan paljon helpompaa on päästä mukaan sh-ikäluokkakilpailujen finaaliin kun lv-puolella, jossa Derbyyn eivät pääse edes kaikki mukaan maksaneet yrittämään! Siis jos nyt oletetaan, että omistaa edes kohtuullisen puten. Hyvän tilin ajaa jo ravivarmalla hevosella, joka kulkee 30.

Puhumattakaan siitä päivästä, kun humman raviura on ohitse. Tervettä lämpöistä ei kukaan tahdo huolia edes ilmaiseksi ja jos niitä pilkkahintaan maailmalle laittaa, päätyy ne ties millaisiin käsiin. Putet sen sijaan tuntuvat menevän kaupaksi jopa suht helposti ja ihan hevosen hintaankin, mitä tullut seurattua tuttujen puttekauppaa, jopa 2000 on saatavissa selväpäisestä ja terveestä hevosesta, vaikkei sillä oikeastaan ole edes ratsastettu.

Mikset siis omista suomenhevosta? Etenkin kiinnostaa mielipiteet niiltä, joiden oma tai kimppahevonen on jossain muualla valmennuksessa eli homma ei jää omista taidoista kiinni.

Minulla ei varsinaisesti vastausta ole antaa otsikkoon liittyen, mutta yhdyn aloittajan ihmettelyyn. Suomenhevosille on paikoin tarjolla jopa todella helppoa rahaa, jos vain on edes hieman juoksijan vikaa.

Itsellä on kokemusta kahden hevosen omistamisesta. Toinen oli lämminverinen, jonka osuudesta hankkiuduin onneksi ajoissa eroon. Ehdin jopa nauttia yhdestä voitosta sen kanssa. Ja se jäikin uran viimeiseksi. Suomenhevosella taas tuli menestystä V75-tasoltakin, valitettavasti kohtalo puuttui liian aikaisin peliin, ja hevonen jouduttiin lopettamaan nuorena. Mutta näiden kokemusten perusteella minusta tuli kyllä suomenhevosfani. Tietysti olisi voinut käydä niin, että olisin saanut paremmat kokemukset lämminverisen kanssa, ja olisin nyt hehkuttamassa kyseistä rotua, mutta nyt kävi näin.

Tällä hetkellä itseltä löytyy iso siivu toukokuussa syntyneestä sh-varsasta, siitä toki odotetaan suuria

Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta nykyisellään olen kyllä sen verran suomenhevosmies, että lämminverisen hankkiminen tuntuu todella kaukaiselta ajatukselta. Suokit on pop

Mitään suurempaa lisättävää ei siis ollut, joten jäädään odottelemaan jonkun lämminveri-ihmisen aatoksia.

Olen joskus pohtinut ihan samoja juttuja, tosin esimerkiksi sh-kimppojen määrä kaikista kimpoista on ainakin näin mutu-tuntumalla jopa kasvanut viime vuosina?

Meillä tallinlämmittäjät on enimmäkseen suomenhevosia, pari vuotta sitten tuli eka lämpöinen siitostamma taloon, kun sitäkin puolta kiinnosti kokeilla, joten nyt niitä onkin sitten jo kolme Mutta kyllähän se on riskaabelia touhua tuohon sh-kasvatusharrastukseen verrattuna: varsamaksut on suuret (vähänkin järkevät lv-oriit, mitä viitsii käyttää, ovat kalliimpia kuin kalleimmat sh-oriit...) ja kun on jälkeläisnäytötön tamma, niin ei yhtään tiedä, millaisia varsoista sitten loppujen lopuksi tulee. Sh:lla jolla ei pyörä pyöri, on markkinat aina harrastehevosena. Itseasiassa terveet, kohtuuhintaiset harrastesh:t, jos ei ole ihan ikäloppuja, viedään melkein käsistä. Toista se on lämminverisen kanssa. Mua säälittääkin näin syksyisin ne muutaman sadan lv-hevoset, mitä kaupataan, että saataisi käsistä pois. Miksi, oi miksi ihmiset eivät voi ajatella asiaa vähän pidemmälle ja pistää niitä kopukoita teuraaksi, etteivät ne päätyisi pikkutytöille ratsuiksi? Se ei ole kivaa kummankaan kannalta, ei pikkutytön eikä sen hevosen. Okei, teurastus on tehty hankalaksi, mutta ei se nyt niin hankalaa ole, jos pikkuisen viitsii vaivaa nähdä asian eteen.

No nyt eksyin aiheestakin Toivottavasti joku lv-fanaatikko eksyy tänne perustelemaan, miksi ei suomenhevosen omistaminen kiinnosta. Itsellä kun ei tosiaan rodulla ole niin väliä, kunhan lujaa pääsee, mut kyllähän se vaaka pikkaisen sinne suomenhevosen puolelle edellämainituista asioista johtuen kallistuu

Lv-fanaatikko ilmoittautuu! No ei vaan, meillä on lämpöisiä ihan sen takia että on ikänsä lähestulkoon pelkästään lämpöisten kanssa tehnyt töitä. Sen verran kuitenkin tullut suokkejakin käsiteltyä että, no useimmiten ovat turhan juntturoita meikäläisen makuun. Ei sen puoleen että kun toista siitostammaa katseltiin niin yhtä hyvin olisi voitu ottaa hyväsukuinen suokkitamma mutta lv löytyi ensin. Periaatteellisista syistä kyllä suomenhevosen 100 v juhlavuotena tuli enemmänkin niiden myynti-ilmoituksia katseltua pelkästä arvostuksesta mutta ei ole vielä talliin asti yhtään kävellyt Jälkiviisaana on hyvä todeta saman kuin yllä että fiksumpaa olisi ollut suunnata suomenhevoskasvatukseen, hyvistä maksetaan (vrt. hyvien oriiden jopa naurettavan pienet varsamaksut lämpöisiin verrattuna) ja kilpailua ei ole niin paljon - lv puolen kasvatus on "räjähtänyt" ihan viime vuosina tosi kovaksi, sekä tammojen taso parantunut huimasti että käytetään paljon ulkomaan oriita.

Kikka kirjoitti:Olen joskus pohtinut ihan samoja juttuja, tosin esimerkiksi sh-kimppojen määrä kaikista kimpoista on ainakin näin mutu-tuntumalla jopa kasvanut viime vuosina?

Hemmetin vaikeaa näihin sh-kimppoihin vaan on löytää väkeä, siis kun puhutaan vähän isommasta kimpasta eikä tyyliin kolmen kaveruksen poppoosta. Olen tässä koittanut kasailla kimppaa oikeasti hyväsukuisen sh-varsan ympärille, mutta tiukkaa on tehnyt ja niin siinä sitten kävi, että hevonen ehdittiin myydä muualle kun kimppaa ei saatu ajoissa kasaan. Edes kyselijöitä ei ole paljoa. Harmittaa, tässä oli tarkoituksena päästä itsekin mieleiseen kimppaan mukaan. Harrastuksena olisi kiva kasailla näitä sh-kimppoja enemmänkin vaikka ilman omaa osuutta kimpassa, mutta on niihin niin huonosti tulijoita, ettei moiseen taida viitsiä ryhtyä. Sikakalliit lämpöset sen sijaan tuntuvat tekevän kauppansa edelleen, mikähän siinäkin on, ettei sh-kimpat kiinnosta?

Hemmetin vaikeaa näihin sh-kimppoihin vaan on löytää väkeä, siis kun puhutaan vähän isommasta kimpasta eikä tyyliin kolmen kaveruksen poppoosta. Olen tässä koittanut kasailla kimppaa oikeasti hyväsukuisen sh-varsan ympärille, mutta tiukkaa on tehnyt ja niin siinä sitten kävi, että hevonen ehdittiin myydä muualle kun kimppaa ei saatu ajoissa kasaan. Edes kyselijöitä ei ole paljoa. Harmittaa, tässä oli tarkoituksena päästä itsekin mieleiseen kimppaan mukaan. Harrastuksena olisi kiva kasailla näitä sh-kimppoja enemmänkin vaikka ilman omaa osuutta kimpassa, mutta on niihin niin huonosti tulijoita, ettei moiseen taida viitsiä ryhtyä. Sikakalliit lämpöset sen sijaan tuntuvat tekevän kauppansa edelleen, mikähän siinäkin on, ettei sh-kimpat kiinnosta?

Itse olen sitä mieltä että suomenhevosen syöttäminen varsasta kestää ihan liian kauan, siitä huolimatta kovin harvat onnistuu ja siihen kun vielä lisätään tuo tyypillinen varsojen ylihinnoittelu niin ei minua ainakaan kiinnosta sh-kimpat yhtään. Koko ajatus kimpan kokoamisesta yhden hevosen ympärille kuulostaa sekin varsin huonolta idealta.

Itsellä on mielenkiintoa ollut aina nuihin sh-ravureihin.
Mutta yhtäkään omaa ei ole ollut Lämpösiä on kyllä ollut.
Tässä on harkinnassa joku sh-orivarsa jota sais sitten alkaa ite laittelemaan. Ihan vaan omaksi ja tuttujen iloksia
Ja mistäs sitä tietää vaikka paikallisravien tähdeksi pääsis

Jaa miksen omista..siinäpä erittäin hyvä kysymys ja moneen kertaan pohdittu.
Jos järkee olis niin olsin aikapäiviä sitten vaihtanut suokkipuolelle takaisin.
No, ehtii sitä vielä vaihtaa =)

Valuuttakramppi kirjoitti:

Hemmetin vaikeaa näihin sh-kimppoihin vaan on löytää väkeä, siis kun puhutaan vähän isommasta kimpasta eikä tyyliin kolmen kaveruksen poppoosta. Olen tässä koittanut kasailla kimppaa oikeasti hyväsukuisen sh-varsan ympärille, mutta tiukkaa on tehnyt ja niin siinä sitten kävi, että hevonen ehdittiin myydä muualle kun kimppaa ei saatu ajoissa kasaan. Edes kyselijöitä ei ole paljoa. Harmittaa, tässä oli tarkoituksena päästä itsekin mieleiseen kimppaan mukaan. Harrastuksena olisi kiva kasailla näitä sh-kimppoja enemmänkin vaikka ilman omaa osuutta kimpassa, mutta on niihin niin huonosti tulijoita, ettei moiseen taida viitsiä ryhtyä. Sikakalliit lämpöset sen sijaan tuntuvat tekevän kauppansa edelleen, mikähän siinäkin on, ettei sh-kimpat kiinnosta?

Itse olen sitä mieltä että suomenhevosen syöttäminen varsasta kestää ihan liian kauan, siitä huolimatta kovin harvat onnistuu ja siihen kun vielä lisätään tuo tyypillinen varsojen ylihinnoittelu niin ei minua ainakaan kiinnosta sh-kimpat yhtään. Koko ajatus kimpan kokoamisesta yhden hevosen ympärille kuulostaa sekin varsin huonolta idealta.

Olisko suomenhevosen kohdalla enemmän mahiksia kimppoihin 2-4 vuotiaan kanssa, jolloin 2 vuotiaana olis jo tiedossa vähän, että onko mitään toivoa ja puolestaan ne startitkaan ei ole enää kun sen parin vuoden päässä - aivan kuten lämpösen varsan kanssa. 3- ja 4-vuotiaiden kanssa voi tulla se ilmiö, että hinnat hipoo pilviä . Mutta kohtuuhintaisen 3-4 vuotiaan ympärille jos kimppaa kasaisi, niin kenties sellaiseen se kimppa olisi saatavissa

Lämpöiset vaan miellyttää minua enemmän, itse kun harrastukseksi laittelee niin se hevosen luonne, toimivuus jne. on tosi iso osa hommaa ja niiltä osin olen todennut lämpöisen enempi omaan käteen sopivaksi. On mulla kyllä yksi suokki itelläkin ollut ja hevosenhoitaja-aikoina oli monta sellaista passinakin, kivoja hevosia suurinosa ja joukossa yksi aika hyväkin mutta ei niihin vaan silleen ole syttynyt samanlaista paloa, kuin lämpöisiin.

Kimppahevosta jos kattelisin niin varmaan mieluummin lähtisin mukaan sh-kimppaan, mutta kun se kimppaomistus yleensä ei taas ole minun juttuni, niin täytyy tyytyä puljaamaan kenokaulojen kanssa.

Eron kirjoitti: Olisko suomenhevosen kohdalla enemmän mahiksia kimppoihin 2-4 vuotiaan kanssa, jolloin 2 vuotiaana olis jo tiedossa vähän, että onko mitään toivoa ja puolestaan ne startitkaan ei ole enää kun sen parin vuoden päässä - aivan kuten lämpösen varsan kanssa. 3- ja 4-vuotiaiden kanssa voi tulla se ilmiö, että hinnat hipoo pilviä . Mutta kohtuuhintaisen 3-4 vuotiaan ympärille jos kimppaa kasaisi, niin kenties sellaiseen se kimppa olisi saatavissa

Porukka, jota koitin kasailla, oli nimenomaan 2-vuotiaan varsan ympärille. Ymmärrän hyvin, ettei vuotiaat kiinnosta. Toki sitä itsekin mieluiten ostaisi sen mahdollisimman starttivalmiin hevosen, mutta ei ne jo hyviksi havaitut 3-vuotiaat esimerkiksi ole edes kaupan ja jos ovatkin, niin sitten hinta karkottaa ne viimeisetkin kimppalaiset. Vanhemmista hevosista puhumattakaan. Kova riski on ostaa ihan tuntematonta starttivalmistakin puttea, siis sellaista, joka on kaupan eikä ole kallis, koska siinä on silloin yleensä jotakin vikaa. Riskit on tietty varsassakin, mutta saako tätä vanhempaa sitten kulkemaan kukaan muukaan jos silloinen omistaja/valmentaja ei ole saanut?

Ensinnäkin vastaan että omistan ja olen ylpeä siitä! Tosin oman polleni raviura päättyi jo pari vuotta sitten ilman menestystä... Lv-ruunalla taas on totosijoja rapsahdellut ihan kiitettävästi mutta palatakseni aloittajan aiheeseen, minäkin ihmettelen miksi suomenhevoset mielletään yleensä "huonommiksi" kuin lämpöiset...? Minä olen ainakin totaalinen sh-fani ja mielestäni niitä parempia, terveempiä ja selväpäisiä käyttöhevosia ei olekaan. Ja tosiaan jos tuo raviura ei suju niin hevonen on silti käyttökelpoinen johonkin muuhun hommaan ja rauhallisuutensa vuoksi soveltuvat hyvin melkeinpä kaikille. Monet tuttavani valittavat että suomenputella ei jalat kestä puoliakaan siitä mitä lämpöisillä (mikä on mielestäni kukkua) ja ne on itsepäisiä juntturoita jotka ei tee mitään oikein. Pakko vaan ihmetellä, että mistä yleensä ihmiset tuon käsityksen saavat? Aivan liian moni unohtaa että ilman suomenhevosta ei olisi Suomea. Ainakaan itsenäistä sellaista. Suomenhevonen on meidän suomalaisten etuoikeus ja kaikenmaailman amerikkalaiset rimppakintut (kuten omani) ovat niiden rinnalla niin sanottua second bestiä.

Omistan, pullapollen;)
Toki on "ravisukuinen", mutta ei ole starttiakaan ajettu. Toki tallissa on lämpösiäkin, isännän toiveesta. Suokkia on mielestäni kuitenkin helpompi "lukea" kun lämpöistä

Katselen myytäviä suokkeja "sillä silmällä" josko sopivaa löytyisi, kimppakin olisi ihan ok kun vaan sopiva löytyisi.

Mulla ollut molempia lämpöspainotteisesti ja on mainittava että keskimääräisesti suomenhevonen vaan tarvii tuplasti enemmän aikaa, huolenpitoa ja treeeniä kuin nämä hevoset.

Nyt käsissä yksi sh-tammavarsa joka ei piruvie ole tyhmä mutta kyllä koittelee miestä ja hermoja eritavalla kuin nykysukuiset lv:t. Jos on lyhyt pinna en suosittele suomenhevosta ollenkaan. Ihan perushommien opetteluun menee aikaa todella runsaasti. Lyhytpinnaisuushan ei taas sovi koko tähän lajiinkaan että siinäpä sitä ollaan.

Suomenhevoset ovat omiaan ahkerille ihmisille joilla on aikaa viettää tunteja. Sellaiset on vaan kovin harvassa nykyään.

Meillä aina sillon tällön viivähtää joku kansallisrodunkin edustaja. Sen takia valjashuoneen uumenista löytyy nippu seuraavia varusteita, jotka kuuluvat lähes poikkeuksetta em lajin edustajille: painoputseja (lukemattomia pareja), kärkipainoja (ks ed.), remonttikenkiä (numerosta 4 ylöspäin), kainalosuojia, jenkkirautoja, runsaslukuinen valikoima kaikenkarvaisia kanadansekkejä, nostajia, leukaputkia, himmentimiä, cresendöja ja järvsöfaks-kuolaimia..

Eräitä kertoja uuden puten tullessa taloon, saa valmiiksi ottaa vasaran kauniiseen käteen kun perussuomalainen pyyhkäisee (varsin jykevästä) aidasta läpi kun tyhjää vaan, huolimatta 44paksuisista lankuista, puhelinpylvästolpista ja sonnipaimenen sähköistämistä langoista. ...tosin talven hellapuut tulee siinä samalla...

Ja nälkä niillä on krooninen. Paniikki mahdollisesta uhkaavasta nälkäkuolemasta iskee jokaiseen, joka joutuu puolikin tuntia olemaan paastolla. Etujalalla poteron kaivaminen lienee sotahevosen peruja? Ainakin tuntuu olevan geeneissä. Ja laukka on noin 95% se ainoa luonnollinen etenemismuoto, viimeistään siinä vaiheessa kun ollaan ovaalia kiertämässä.

Ystäväni osti taannoin 2v puttevarsan. Oli kellauttanut itsensä aidan välistä ojaan selälleen, ja sen verran syvällä oli ollut, ettei päässyt itse edes ihmisten vetämänä pois. Palokunta oli saapunut varsaa vetämään, joka tyynesti ojassa selällään pötkötellessä söi ojanreunoilta ruohoa..

Ja ennenkuin suututan kaikki palstan sh ihmiset, tunnustettakoon, että omistan palan parjaamani rodun edustajasta, varsasta asti, ja yhä edelleen se meitä täällä viihdyttää. (kaikki vuodatus siis omasta kokemuksesta!)

Ja nälkä niillä on krooninen. Paniikki mahdollisesta uhkaavasta nälkäkuolemasta iskee jokaiseen, joka joutuu puolikin tuntia olemaan paastolla. Etujalalla poteron kaivaminen lienee sotahevosen peruja? Ainakin tuntuu olevan geeneissä.

Tuo edellinen kirjoitus kyllä osui meikäläistä nauruhermoon Luultavasti siksi, että se on niin totta... Okei onhan noilla karvajaloilla vähän noita omapäisiä ominaisuuksia mutta omasta pollesta on sanottava sen verran että se pysyy vaikka villalangan takana (ei tule tarhasta vaikka langat on maassa) ja on oppinut kaikki uudet asiat yhdellä kertaa, mm. ratsastuksen, reellä ajon, esteet ja uittamisen, että onkohan sillä päässä vikaa vai sattuuko se vaan olemaan harvinainen tapaus...?

Tunnen/tiedän monta tapausta joihin edellinen kommentti kyllä sopii kuin nakutettu mutta eipähän tule ainakaan tylsää kun suomiputen kanssa elelee!

Janssonin kirjoitus osui ja upposi )
Aikoinaan, kun olin ammattitalleilla töissä, ajelin niitä leuattomia möykkyjä; päätin etten ikinä laita suokkia itselle. Aikani noita hengettömiä lämppäreitä kattelin, niin päätin kokeeksi laittaa puten. Ekasta ei tullut mitään, mut tää toinen on kumminki jonninlainen ollu. Onhan niillä täysin oma sielunelämänsä, mut kai olen niitten kans samoilla aaltopituuksilla, et toimeen on tultu.
Hauska juttu tuosta "suokin omistajattomuudesta" on, kun valjastin raveissa ensimmäistä putteani, niin paikalle tuli vanha hevostuttu (jota en ollut nähnyt moneen vuoteen). Hän ei meinannut uskoa, että hevonen oli omani. Kommentoi vaan, et muistaa mun "puttevihan" )
Mut nyt taitaa olla, ettei lämpöstä enää meidän talouteen tule.

Kyllä puteissa oma viehätyksensä ehdottomasti on - huumorintajua niiden kanssa tarvitaan

Hyvät suomenhevoset kiven alla - kun tekee karsintaaa tiettyjen ominaisuuksien ja linjojen perusteella, millaisia ehdottomasti ei halua -> yhtälö onkin mutkikas.

Ja myynti-ilmoituksia sh-tammoista kun katselee, niin eipä niistä helmistä kukaan tahdo luopua...

Jansson kirjoitti:Meillä aina sillon tällön viivähtää joku kansallisrodunkin edustaja. Sen takia valjashuoneen uumenista löytyy nippu seuraavia varusteita, jotka kuuluvat lähes poikkeuksetta em lajin edustajille: painoputseja (lukemattomia pareja), kärkipainoja (ks ed.), remonttikenkiä (numerosta 4 ylöspäin), kainalosuojia, jenkkirautoja, runsaslukuinen valikoima kaikenkarvaisia kanadansekkejä, nostajia, leukaputkia, himmentimiä, cresendöja ja järvsöfaks-kuolaimia..

Eräitä kertoja uuden puten tullessa taloon, saa valmiiksi ottaa vasaran kauniiseen käteen kun perussuomalainen pyyhkäisee (varsin jykevästä) aidasta läpi kun tyhjää vaan, huolimatta 44paksuisista lankuista, puhelinpylvästolpista ja sonnipaimenen sähköistämistä langoista. ...tosin talven hellapuut tulee siinä samalla...

Ja nälkä niillä on krooninen. Paniikki mahdollisesta uhkaavasta nälkäkuolemasta iskee jokaiseen, joka joutuu puolikin tuntia olemaan paastolla. Etujalalla poteron kaivaminen lienee sotahevosen peruja? Ainakin tuntuu olevan geeneissä. Ja laukka on noin 95% se ainoa luonnollinen etenemismuoto, viimeistään siinä vaiheessa kun ollaan ovaalia kiertämässä.

Ystäväni osti taannoin 2v puttevarsan. Oli kellauttanut itsensä aidan välistä ojaan selälleen, ja sen verran syvällä oli ollut, ettei päässyt itse edes ihmisten vetämänä pois. Palokunta oli saapunut varsaa vetämään, joka tyynesti ojassa selällään pötkötellessä söi ojanreunoilta ruohoa..

Ja ennenkuin suututan kaikki palstan sh ihmiset, tunnustettakoon, että omistan palan parjaamani rodun edustajasta, varsasta asti, ja yhä edelleen se meitä täällä viihdyttää. (kaikki vuodatus siis omasta kokemuksesta!)

Voi eiiii, taidan tippua tuolilta Tuo krooninen nälkä on kyllä pakko allekirjoittaa, muuten en ehkä ihan kaikesta oo ihan samaa mieltä. Omat omituisuutensa varmaan molemmilla roduilla.