Hyvissä ajoinhan Harri oli kotio selviytynyt, itse kurvasin kotipihaan hetki sitten.
Tuli ennen raveja käytyä sanalla Harrin kanssa ja vähän lupailin mennä "edustamaankin" arvontatilaisuuteen, mutta Harrille oli kerrottu arvonnan siirtyneen 8. löhdön voittajaseremonioitten jälkeen, piti olla 7. jälkeen, veryttelyajan puuttumisen takia. Siinä sitten kaikessa rauhassa nautittiin Maurin kanssa Breedloven voiton kunniaksi kahvit pannarin ja hillon kera kun Late huutelee Harria arpomaan palkintoja ENNEN 8. lähtöä. Meikäläisen "edustaminen" olikin sitten siinä, kahvi ja pannari oli kyllä hyvää, kiitos TALLIKAHVION tytöille.
Alunperin piti lähteä junalla, mutta VR toimii näköjään mahdollisten asiakkaitten suhteen vähän samaan tyyliin kuin Fintotokin, eli asiakkaista ei olla kovin kiinnostuneita. Tiesin, että juna on Tampereelle tullessaan jo myöhässä ja kävin Ärrältä ostamassa matkalukemiseksi painotuoreen 7 Oikein aviisin ennen laiturille menoa. Siellä juna seisoi ikäänkuin meikäläistä odottaen, mutta miksi ovet ei aukene meille? Kerkisin rauhallisesti kävellenkin KOLMEN vaunun oville vain todetakseni, että lukossahan ne jo olivat. OK minä tulin viime tipassa ja juna oli jo myöhässä, mutta ennen liikkeelle lähtöä tarkastetaan ja varmistetaan tilanne laiturilla, joten meikäläisen junaan yritys varmasti huomioitiin. Onneksi en ollut ostanut lippua (edestakaista) netistä etukäteen niinkuin aikomus oli, niin säästyin turhauttavalta rahojen takaisinsaantiyritykseltä, sillä seuraavilla junilla en olisi enää raveihin kerinnyt. Kiitos VR.
Lähtöpäätös Ouluun oli jo tehty, joten uskollisen sotaratsun (yli 400000km) keula kohti Äimärautiota. Poliisitkin tuntuvat olevan vielä lomalla sillä esteettä sain päästellä läpi pohjanmaan Navin ennakoimasta Äimärautiolle laskeutumisajasta, kahvi- ja tupakkatauoista huolimatta, 1h 15min etuajassa. Armotonta menoa/Sepi Kumpulainen.
Armotonta menoa on myös eräitten ohjastajien reissaaminen. Omalle reissulleni tuli mittaa vähän yli 1000km, kun hoitelin samalla reissulla pari muutakin asiaa sopivasti matkan varrella. Eilen ei tullut taivaalta sentään kuin vettä, päivällä välillä reippaastikin ja yöllä onneksi vain kohtuullisesti. Vesisateessakin yöllä ajaminen ei ole herkkua, mutta parin kuukauden päästä on leikki kaukana, kun taivaalta tulee räntäpaskaa ja lunta. Kauhunsekaista kunnioitusta lähtee täältä ainakin Saarelan Jampalle. Nurmosen Iikkakin sanoi käyvänsä vielä kotona ja tänään koneella Solvallaan, joten tulee näille nuoremmillekin ohjastajille Suomen tiet tutuiksi.
Oma kierteleminen on jäänyt kyllä minimiin, tänä vuonna tärkeimpinä Jämsän kaksipäiväiset ja eilinen Oulu, voisihan näitä tehdä enempikin, varsinkin kun nyt rupee taas aikaakin löytymään, eli eläkeläisen ainaiset kiireet vähän helpottavat, kai. Oulun kanssa oli puntarissa kyllä Solvalla tänään ja pe-la Rommen 75 E3:sineen, mutta Oulun ilta veti tällä kertaa pitemmän korren.