tallikahvio.foorumi.eu

Tällainen huolestuttava uutinen tuli eilen. Tämän päivän SK:ssa Soini käsitteli raviurheilun taantumaa ja siinä pohdittiin keinoja parantaa ratojen tilannetta. Soini tyrmäsi, aiheesta, pelien palautusprosenttien lasku, koska tämähän vain laskisi entisestään vaihtoja.

Vaikeahan tilanne on varsinkin radoille. Mielestäni yksi ratoja helpottava asia olisi se, että Fintoto antaisi enemmän rahaa nettipelivaihdosta järjestävälle radalle. Fintotohan on pienentänyt ratajon osuutta ainakin kerran ellei jopa pari kertaa lähimenneisydessä. Mielestäni Fintoton pitäisi osallistua myös talkoisiin sopeuttamalla omia toimintojaan, eikä aina vain mennä ratojen ja sitä kautta hevosenomistajien kukkarolle. Tietenkin Fintotokin tulot vaihtojen laskettua ovat pienenneet.

Eli siis minun lääkkeeni ratojen ahdinkoon olisi se, että Fintoto pienentäisi omaa katettaan pelivaihdoista. Eihän tämä mikään parantava lääke ole kokonaisongelmaan, mutta toivottavasti tämä auttaisi radat pahimman yli.

Rahanjako systeemi pitäisi miettiä kokonaan uusiksi, nykyään nettipeli pitäisi rinnastaa radalla tapahtuvaan peliin ja Fintoton viedä vaan joku osuus välistä. Moni pelaa radallakin ipadin kautta ja tuntuu hölmöltä, että rata saa silloin selvästi pienemmän osuuden tuosta pelistä. Käsittääkseni tuo radan loppujen lopuksi saama osuus riippuu tällä hetkellä siitä, mikä on pelurin asuinkunta eli asuuko pelaaja ko. radan pelialueella... eli kun itse asun Vermon pelialueella ja pelaan Jokimaalle netin kautta, Vermo saa lopulta isomman siivun kuin Jokimaa. Ei ole ihan tätä päivää tuo rahanjako. Toki kokonaisrahamäärää mikään rahanjako ei tuo lisää.

Ja säästää täytyy, Fintotolta pitää pistää pihalle aluepäälliköitä ja markkinointivastaavia ja muita. Tiedän, ettei siellä ihan hirveästi henkilökuntaa ole, mutta uskallan sanoa, että turhaa porukkaa on töissä jonkin verran. Ja ratojen myös pitää miettiä mahdollisia säästöjä, monella radalla esimerkiksi järjestyksenvalvonta+lipunmyynti vie tuhansia euroja ravipäivässä, vaikka loppujen lopuksi paikalla ei ole kuin sata maksanutta katsojaa. Toimitusjohtaja voisi olla useammalla radalla yhteinen, niin kuin nyt onkin jo tapahtunut.

Soini ymmärtää kyllä jotain, kun tyrmäsi palautusprosentin laskun. Palautusprosentti ei nytkään ole kilpailukykyinen esim. nettipokerille. Se ravipäättäjä, joka erehtyy tiputtamaan palautusprosentteja, tulee olemaan raviurheilun tappaja.

Huonojen aikojen jälkeen tulee aina hyvät ajat mutta kyllä tässä alkaa jo olla usko koetuksella. Kuinka alas palkinnot voivat vielä pudota? Aina kun kuvittelen että pohja on saavutettu ja seuraavaksi palkinnot kääntyvät nousuun, niin vielä alaspäin mennään Siis tavallisten ravien palkintojen osalta.

Tämä oli kyllä odotettavissa ja uskon ettei pohja ole edes näkyvissä. Pelivaihdot tippuu jatkuvasti ja tulee tippumaan entisestään tässä taloustilanteessa. Sillehän Fintoto ei voi mitään, eikä myöskään sille ettei raviurheilun tulevaisuus näytä hyvältä kansainväliselläkään mittapuulla. USA:n touhu on käsittääkseni hyvin pitkälle mummonrullien varassa, Italia makaa henkitoreissaan ja Ruotsissakin on jonkinasteinen kriisi menossa. Tää niin hieno laji kuin onkin ei vaan vedä. Liekö sitten liian vaikea, tylsä, hämärä ja epäseksikäs suuren yleisön silmissä.

Ruotsissa on kyllä aina osattu _HETI_ reagoida heikkoihin tilanteisiin ja siellä pystytään tekemään koviakin päätöksiä yhteisen edun nimissä. Suomessa taidetaan päästää hommat liian heikolle jamalle ennenkuin aletaan toimimaan ja sittenkään mikään ei muutu kun kaikki ajattelevat päätöksenteossa vain omaa etuaan. Pitäisi saada joku asiansa osaava diktaattori päättämään kaikesta, nyt mitään merkittävää ei tule tapahtumaan kun on valiokuntia ja hallituksia jarruttamassa. En tiedä mitä ne toimenpiteet olisi, mutta olisi kiva kuulla tulisiko säästöjä jos vihdoin ja viimein saataisiin ravirataluokitus käytäntöön. Auttaisiko se jotain jos heikommat radat poistuisi?

Masa V kirjoitti:Ja ratojen myös pitää miettiä mahdollisia säästöjä, monella radalla esimerkiksi järjestyksenvalvonta+lipunmyynti vie tuhansia euroja ravipäivässä, vaikka loppujen lopuksi paikalla ei ole kuin sata maksanutta katsojaa.

Nauratti kyllä kun laskin tuossa vähän aikaa sitten kun laskin ala-katsomossa olevan väkeä 22 ja järkkäreitä oli kahdeksan

Ruikonperä kirjoitti:Nauratti kyllä kun laskin tuossa vähän aikaa sitten kun laskin ala-katsomossa olevan väkeä 22 ja järkkäreitä oli kahdeksan

Teivossahan johto lyönyt viisaat päänsä yhteen ja päättänyt tehdä ravit maksulliseksi. En nyt lähde sitä miettimään onko ravien hinta joka tapauksessa halpa, vaan pelkästään sitä, kuinka älyvapaa tuokin päätös on, kun raveihin halutaan lisää väkeä ja pelivaihtoa. Montakohan lipunmyyjää tarvitaan sen sadan pääsylipun myymiseen? Ja montako lippua pitää myydä, että saadaan yhden lipunmyyjän palkka.

Isoilla radoilla kuitenkin järkkärit palkattuja ja vieläpä ostopalveluna. Järkkärien työaika usein luokkaa 17-22. Siitä voi laskea kun niitä yleensä on se 10-15 järkkäriä, paljonko turvafirmat laskuttavat näistä iltatunneista. Varovaisesti veikkaan, että turvafirma laskuttaa ainakin sen 25 euroa tunnilta/työntekijä +alv. Ja kyllä järkkärit muodostaa jo iltaraveissa merkittävän katsojakunnan . Hyvä ystävä toimii Vermossa aika usein järkkärinä ja välillä olen itsekin miettinyt, pitäisikö tuo JV-kurssi suorittaa, tulisi raveissa ollessa vähän rahaa joka tapauksessa.

Niin huonoltahan tuo raviurheilun tulevaisuus vaikuttaa, itse en nää mitään valoa missään suhteessa.
Hevosen pito on kallista, varsojen teko ja kasvattaminen kallista eikä kannattavaa.
Rehut kallistuu, kuivikkeet kallistuu kun saatavuus vähenee, lantajäte on ongelmajätettä sekin lisää kuluja.
Sitten sähköt, vedet, lämmitys ym mitkä kallistuu, kuljetus kallistuu... ym.
Kohta ei kukaan teetä varsoja, ei suokkeja eikä lämppäreitä.
Hevosen pito muualla kun metsässä ja syrjässä, on suurennuslasin alla ja asumumukset painaa vastaan lähellä suuria kaupunkeja.
Laitumet vähenee, ihmiset vuokraa tai myy peltonsa suur viljelijöille.
Heinäkin ja sen saatavuus tulee huononeen siten sekin kallistuu.
Raviradat ylläpitokulut nousee, yleisökato kun jatkuu niin tuotot vähenee, sekin toiminta tulee huonotuottoseksi.
Hevoset kun vähenee niin vaikeaa tulee noille raviammattilaisillekin, ei ole opetettavia varsoja tai kilpailevia hevosia.
Fintoto on aivan epäonnistunut, se kun vielä on se rahan kotipesä.
Veikkaus suoltaa uutta peliä ja arpaa ym koko ajan, fintoto tarjoo sitkeesti samoja vanhoja pelejä??????
Ilmeisesti ne aikoo mennä kaksarilla, voittajalla, sijalla hautaan asti.
Toki onhan siellä ollu troikka, duo ja v-pelit tykönä, varmaan jo parikymentä vuotta...
Minulla ei ole, ikävä kyllä!
Eläinlääkäreillä(hevos), kengittäjillä ja joillain kuntoutus laitoksilla näkisin jotain näkymää.
Ehkä tuo hevosille sopivan heinän viljely ja markkinointi palveluineen voisi olla jollekin taholle kannattavaa.
Ja kun palkinnot lähdöissä pienenee( rupee jo kohta oleen ratsukisojen ykköspalkinto lähellä ravien ykköstä, siellä ei koskaan kilpaileminen ole ollut lähellekään kannattavaa suomessa.), hevosten tasokin keskimäärin putoo, niin ei nuo sitkeet totopelaajatkaan rahojaan niihin enää laita, katselevat parempia lähtöjä naapurista, niinkuin meistäkin jo moni.
Jotain varmaan unohdin mainita, esim, meillä on suokki ratsukäytössä( ja vain puolikas polle), täyshoito tallissa 500e taitaa olla kuukausi vuokra( naisväki onneksi vastaa noista kuluista, meikäläiselle jää nuo kuljetus ja kengitys kulut ainoastaan), tuollaisessa paikassa kun rupeisit varsoja teettämään tammasta, niin hintaa varsalla olis 2v.nä esim jo melkoisesti.
Onneksi tuo meitin on taikurilainen ruuna.

Ikävä kyllä supaseppä on aika pitkälti oikeassa. Ei tämä hyvältä näytä, vaikka toki vieläkin huonommalta voisi näyttää.
Lajilla on onneksi sen verran vetoa juuri Suomessa, että ei se kokonaan kuole. Mutta sen verran iso rakennemuutos näyttää olevan edessä, että lajin pelastamiseksi tarvitaan erittäin järeitä toimenpiteitä. Vaikeampi kysymys on, mitä pitäisi tehdä. Ongelmana ei ole harrastajien vähyys, ammattilaisten vähyys tai hevosten vähyys. Suurin ongelma on pelaajien vähyys.

Mun mielestä varmin keino lajin pelastamiseksi on pistää kulut minimiin ja samalla vähentää ravirataverkkoa. Fintotosta kaikki ylimääräiset työntekijät pihalle, niin säästyy palkkamenoja. Oikeasti joku 6-8 säännöllisesti kilpailevaa ravirataa riittäisi aivan varmasti. Muilla olisi sitten 1-5 kilpailupäivää vähän kesäravityyliin, jolloin toiminta niissä olisi lähes täysin talkoopohjaista.

Tiedän kyllä, että monen radan alasajo aiheuttaisi melkoista napinaa, lopettaisi monen valmentajan toiminnan yms. Mutta pitkällä tähtäimellä muuhun on vaikea uskoa. Vähitellen ammattivalmennus keskittyisi näille ydinalueille.

Sen sijaan, että yritetään katastrofityyliin parantaa taloutta nostamalla lippujen hintoja tai tekemällä ilmaisravit maksullisiksi, pitäisi ennemmin niitä ihmisiä raahata ilmaiseksi sinne paikan päälle ja maksun sijasta tarjota ilmaiset pullakahvit. Ja ehkä jopa parin euron peliseteli.

Ikävä kyllä Veikkauksella oli helkkarin hyvä järjestelmä ja brändi. Uusia pelaajia oli paljon helpompi saada kuin nyt.

Suuret kisat kuten Kuninkuusravit vetävät edelleen. Se on loistava asia ja pitää toivoa yllä. Kuten myös se, että meillä on aivan helkkaristi amatööriharrastajia, jotka harrastavat tappiollistakin harrastusta. Ilman vahvaa amatööripohjaa suomen raviurheilu olisi kenties jo romahtanut.

Niin ikävä kyllä olen oikeilla jäljillä, haluaisin olla aivan kuutamolla ajatukseni kanssa.
Mutta kun laskee kuluja yhteen ja jos palkinnot vielä laskee, niin sehän on sama kun lyö naapuri harrastajan kanssa 200e vetoo ja että voittaa sen omallaan, ja käy kotiradalla ajamassa kahden hevosen kisan joskus illan hämärissä.
Seuraavalla kerrallahan voi joku muukin naapuri innostua koittaan....
Taidankin ruveta kiusaan paikallisia alasarjojen suokki harrastajia et ajan kasia niiden ympärillä meitin ruunalla, joka ei ole raveissa ikinä startannu...

Noista ilmaisista pulla kahveista, teivossa niitä muinoin oli, eikä montaa lähtöö kannattanu odotella jos meinas saada!
Ilman jäit melkein jos v4;sen alkuun asti odotit.

Masa V kirjoitti:Mun mielestä varmin keino lajin pelastamiseksi on pistää kulut minimiin ja samalla vähentää ravirataverkkoa. Fintotosta kaikki ylimääräiset työntekijät pihalle, niin säästyy palkkamenoja. Oikeasti joku 6-8 säännöllisesti kilpailevaa ravirataa riittäisi aivan varmasti. Muilla olisi sitten 1-5 kilpailupäivää vähän kesäravityyliin, jolloin toiminta niissä olisi lähes täysin talkoopohjaista.

Tiedän kyllä, että monen radan alasajo aiheuttaisi melkoista napinaa, lopettaisi monen valmentajan toiminnan yms. Mutta pitkällä tähtäimellä muuhun on vaikea uskoa. Vähitellen ammattivalmennus keskittyisi näille ydinalueille.

Vähentää 6-8:aan? Täysin mahdoton ajatus. Meillä on hevonen ammattitreenarilla. Yksi (1!) rata on sillä etäisyydellä, että ajaminen kannattaa. Muiden kohdalla kilpakustannukset saadaan takaisin tototv-tason ravien korotetusta rahasijasta. Kun kotiradalla ei sarjat osu, niin sitten pitää olla hyvä hevonen, että kannattaa lähteä minnekään. Nykyisellä kulurakenteella edes hyvän pitäminen ei ole rahallisesti mielekästä, vain huipulla voi päästä plussan puolelle. Muutaman radan voisi ehkä pistää kesäradaksi, mutta maantieteellisesti yhtä vaille kaikki Mikkelin alapuolelta.

For Nothing... kirjoitti:

Masa V kirjoitti:Mun mielestä varmin keino lajin pelastamiseksi on pistää kulut minimiin ja samalla vähentää ravirataverkkoa. Fintotosta kaikki ylimääräiset työntekijät pihalle, niin säästyy palkkamenoja. Oikeasti joku 6-8 säännöllisesti kilpailevaa ravirataa riittäisi aivan varmasti. Muilla olisi sitten 1-5 kilpailupäivää vähän kesäravityyliin, jolloin toiminta niissä olisi lähes täysin talkoopohjaista.

Tiedän kyllä, että monen radan alasajo aiheuttaisi melkoista napinaa, lopettaisi monen valmentajan toiminnan yms. Mutta pitkällä tähtäimellä muuhun on vaikea uskoa. Vähitellen ammattivalmennus keskittyisi näille ydinalueille.

Vähentää 6-8:aan? Täysin mahdoton ajatus. Meillä on hevonen ammattitreenarilla. Yksi (1!) rata on sillä etäisyydellä, että ajaminen kannattaa. Muiden kohdalla kilpakustannukset saadaan takaisin tototv-tason ravien korotetusta rahasijasta. Kun kotiradalla ei sarjat osu, niin sitten pitää olla hyvä hevonen, että kannattaa lähteä minnekään. Nykyisellä kulurakenteella edes hyvän pitäminen ei ole rahallisesti mielekästä, vain huipulla voi päästä plussan puolelle. Muutaman radan voisi ehkä pistää kesäradaksi, mutta maantieteellisesti yhtä vaille kaikki Mikkelin alapuolelta.

No tarkennetaan ajatusta näin, että 6-8 "hevosurheilukeskusta" maan eri puolilla sijaiten ja loput hyvin talkoopohjaisesti hoidettuja ratoja ilman täyspäiväisiä palkattuja työntekijöitä . Yhtään rataa ei mun mielestä tarvitse välttämättä sulkea vaikka järkevää sekin voisi olla. Kulurakenne tällä hetkellä kestämätön, etenkin kun yleisöä ei oikeastaan ole kuin kesäradoilla ja suurkilpailuissa. Pelaaminen siirtyy koko ajan yhä enemmän nettiin.

Ammattimainen ravivalmentaminen tulee joka tapauksessa entistä enemmän keskittymään tietyille alueille, enkä tarkoita vain etelää. Jo nyt alkaa ammattivalmentaminen olemaan muutamilla seuduilla (Itä-Lappi, Kainuu) melkein mahdotonta ja kehitys tulee vain voimistumaan, eikä tätä kehitystä vastaan pysty taistelemaan. Kyllä ammattivalmentajat paikkansa löytävät ja siirtyvät sinne, missä homma kannattaa. Parempi olisi, että se paikka olisi vaikka Oulun tai Lahden seudulla kuin Ruotsissa.

Kuitenkin esimerkiksi Oulun seudulla loistavat mahdollisuudet jota parantaa Ruotsin ravitarjonta. Samoin monin paikoin Keski-Suomessa sellainen tilanne, että siedettävä matka tosi monelle raviradalle.

For Nothing... kirjoitti:Vähentää 6-8:aan? Täysin mahdoton ajatus.

Samaa mieltä. Jos kuusi pitäisi säilyttää, niin mitkä ne olisivat?

Jos (kun) raviratoja aletaan karsia, pitäisi minun mielestäni ajatella enemmän sitä, missä on paljon hevosia eikä tuijottaa ihmistiheyttä (no olipas omituisesti ilmaistu). Usein näissä keskusteluissa tuolla toisella palstalla on ehdotukset maantieteellisesti aika huikeita. Ei tuolla Etelä-Suomen radoilla niin kovin paljon yleisöä käy, vaikka ihmisiä on kuin pipoa.
Muuten olen sitä mieltä, että 65-ravit pitäisi ehdottomasti laittaa kiertoon.

-Nisula- kirjoitti:Jos kuusi pitäisi säilyttää, niin mitkä ne olisivat?

.

Kolme tärkeintä rataa ja aluetta johon lajia keskittäisi olisivat Jokimaa, Oulu ja Teivo. Jokimaa voisi olla vaikka maan päärata, jos saisin valita, siellä on hommaa viety oikeaan suuntaan jo vuosia. Karttaa katsoen ottaisin neljänneksi Kuopion. Loput "maun mukaan", osa varmasti haluaisi Rovaniemen pohjoista Suomea edustamaan, osa Lappeen, Killerin, Seinäjoen tms.

Vermon kohtalo pitkällä tähtäimellä mietityttää ja paljon. Alueelle ei nykyaikaista hevosurheilukeskusta saa ja paikka rapistuu hyvää vauhtia. Ihmettelen jos 20 vuoden sisällä siellä ei ole asuntoja radan paikalla.

Mutta tämä keskustelu on tällaista "stormausta", jota ei kannata ottaa liian kirjaimellisesti/vakavasti. Joka tapauksessa ratojen "pudotuspelit" voivat olla edessä, ja silloin en kyllä satsaisi kannattamattomien ratojen tukemiseen vaan jos ei kannata millään mittarilla niin antaa mennä nurin vaan. Ei mitään kannattavaa väkisin pidä sulkea, mutta jonkinlainen raviratojen luokitus ja isopalkintoisten kisojen keskittäminen voivat olla edessä. Nykyiseen malliin voi olla vaikea jatkaa kovin pitkään ilman entistä isompia palkintoleikkauksia. Ja metsään mennään jos leikkaukset tehdään tasaisesti juustohöyläperiaatteella. Tärkeintä on, että parhaiden hevosten palkintotaso ei laske, jotta huiput ei siirry Ruotsiin. Mielummin pari vahvaa ravialuetta, jossa homma kannattaa, kuin näivettyvä valtavalla ratamäärällä raviurheileva Suomi.

Totta kai toivon, että yhtään rataa ei suljettaisi, palkinnot ei laskisi ja homma jatkuisi edes nykytasolla. Mutta huonompia vaihtoehtoja kannattaa miettiä jo etukäteen ja nämä mun edelliset viestit oli juuri "kauhuskenaariohin" varautumista.

-Nisula- kirjoitti:

For Nothing... kirjoitti:Vähentää 6-8:aan? Täysin mahdoton ajatus.

Samaa mieltä. Jos kuusi pitäisi säilyttää, niin mitkä ne olisivat?

Ei ehkä ihan tuohon kuuteen pysty millään supistamaan, mutta johonkin kahdeksaan pystyisi maakuntaratojen määrän laskemaan. Minun mielestä. Ja silloin nuo kahdeksan maakuntarataa olisivat Helsinki, Lahti, Tampere, Turku, Mikkeli, Seinäjoki, Kuopio ja Oulu. Muut radat voisivat sitten profiloitua ihan puhtaasti joko talvi- tai kesäradoiksi.

Kiinteiden 75-sarjojen väheneminen osoitti viime vuonna 2 asiaa: kuinka hajanainen raviratojen sarjojen määrittäminen on, ja tärkeämpänä kuinka vähän radoilla on rahaa. Pelillisesti ja myös urheilullisesti mielenkiintoisimmat hopeadivisioonalähdöt poistuivat, tai jos ajettiin jotain sarjaa välillä 50t-avoin oli ykkönen 2-3 tonnin haarukassa.
Raviratojen tilanne on mielestäni melko kaksijakoinen. On totta että Fintoto on vaikeuttanut paljon ratojen toimintaedellytyksiä vaikka tilanne piti olla täysin päinvastainen, nyt kun rahat piti olla omissa käsissä eikä ministeriöstä kuukauden viivellä odotettavissa. Mutta ovat radat myös epäonnistuneet talouden pyörittämisessään. Lapsella on nälkä koko vuoden, ei sille voi antaa ruokaa vaan paria kertaa kuukaudessa. Tällä viittaan siihen että koska kuluja on koko vuoden ajalle ja ravipäiviä esim. 30, niin selvähän se on että kiinteisiin kuluihin pitää saada tuloja myös jostain muualta kuin raveista. Kaikkein optimaalisin tilannehan olisi että raveista saatavat tuotot, sponsorirahat jne. menisivät suoraan palkintoihin lyhentämättömänä, ei kiinteisiin kuluihin. Kiinteiden kulujen maksamiseen pitäisi löytää rahat ravien ulkopuolisesta toiminnasta, tilojen vuokraamisesta jne.

Ratojen sulkemisella ei itseasiassa saavuteta yhtään mitään. Ranska on malliesimerkki sellaisesta maasta jossa ratoja on huikea määrä, tarkkaa lukua en muista niin en viitsi arvata, mutta paljon tiheämmällä kuin Suomessa, niin suuri maa kuin se onkin.
Muutama esimerkki katastrofimaista:
Saksan raviurheilun alennustila alkoi etäpelin alkamisesta. Liittovaltiomuoto oli yksi hankaloittava tekijä, mutta maasta puuttui kunnollinen kattojärjestö, eikä peliä saatu organisoitua kunnolla ratojen ollessa huonoja vetämään yhtä köyttä(yksi yhtäläisyys siis tänne). Myös verotus on aika rankkaa, palkinnoista menee suoraan 15% vero.
Tanska oli ensimmäinen maa jossa aloitettiin tehomaatalous suurtiloineen. Hevoset siirtyivät pitkälti pois Sjellanin saarelta,( missä on Kööpenhaminen Charlottenlund, ihmiset ja raha) Jyllantiin. Myös Tanskan ongelmana oli pelin organisointiongelmat, oliko se nyt Dantoto vai Dansktoto joka järjesti peliä ennen, vaihtui Dansk Spiliin, jonka markkinointi oli ravien osalta, no joo. Jos sen rinnastaisi tänne niin Fintoton pelit siirtyisivät Veikkaukselle jota ei kiinnosta paskaakaan markkinoida ja mainostaa niitä.
Hollannin päärata Hilversum myytiin teollisuusalueeksi ja sillä ostettiin paikka jonne rakennettiin Wolvegan Victoria Park. Tässä ongelmana on sama kuin Tanskassa, Hilversum oli 30 kilometriä Amsterdamista, jonne pääsi helposti junalla, Wolvega on 130 kilometriä Amsterdamista, keskellä ei mitään. Eli hevoset vietiin taas pois ihmisten luota.
Italia on jo sellainen maa mihin en halua edes mennä, pitää vaan miettiä mitä siellä on tehty oikein viimeisen 20 vuoden aikana niin pääse helpommalla

Kuten nähdään, missään maassa raviurheilun alasajo ei ole johtunut ympäröivästä maailmasta vaan omista huonoista päätöksistä. Itselläni on ideoita jos minkälaisia mutta olen ehkä väärä henkilö sellaisia tuomaan julki, monet kuin eivät perustu faktoihin vaan tunteeseen että kun ajattelen näin niin kai muutkin silloin ajattelevat näin. Näin ei vaan ole

Pitkälti Masan kanssa samoilla linjoilla Mikä tästä sopasta tekee huolestuttavan on se että radat tuntuvat olevan täysin yhteistyökyvyttömiä ja "mankuvat"ainoastaan tukiaisten perään Nykysuuntauksessa 75-palkinnot ovat jo hyvät,yhdet profiili ravit sais olla päivittäin joissa ehkä tiivimpi tahti max(8lähtöä)2000e ykkösillä. Lounareihin se 200 tai kahvipaketti!

Ravipäivät pitäisi sitten jakaa maantieteellisesti ja painottaa alueita jossa paljon hevosia. Hatusta vedettynä ke ja la ravit pitäisi kierrättää Lahti,Tampere,Jyväskylä,Seinäjoki,Kuopio,Oulu akselilla? Loput radat voisi ajaa sesonkiluonteisesti ja/tai päätyä kesäradoiksi. On älytöntä ylläpitää kallista ravirataverkostoa joka rapistuu rahapulassaan koko ajan! Parin viikon päästä ajetaan seiskavitonen radalla jossa ei ole edes täyspäiväistä ratamestaria...

Tämä minimipalkintovaatimuksen poistuminen on nyt sitten vissiin hippoksen/fintoton tapa kyykyttää kapinoivia raviratoja Nähtäväksi jää onko tämä hidas näivettävä strategia lajin tuhoksi! Jotenkin on surullista että tämä hieno laji on täysin kyvytön uudistumaan missään asiassa ja kaikki ajavat vain oman alueensa etua

näin sivusta huudan kysymyksen???


Mitä muuta Funktiota Fintotolla on kuin hoitaa peli?
Miksi Fintotoon kanavoituu rahaa enemmän,kuin toimivan pelinhoidon kannalta on tärkeää?
Miksi peliyhtiötä ei aikoinaan perustettu periaatteessa "Ratojen yhteiseksi yhtiöksi" jonka tarkoitus on kanavoida peliin käytetyt rahat oikeassa suhteessa radoille?
Voi olla että en ymmärrä kaikkea,mutta jos asiat ei ole edes suunnilleen tuohon suuntaan kuin yllä kirjoitan,niin kysyn,että miksi?
Mihin suomen raviurheilu(ja hevostalous)tarvitsee organisaatiota,joka nettipelillään ensin vähentää huimasti radalla käyviä ihmisiä,ja sitä myöten (ja sen takia)tulouttaa radoille vähemmän rahaa koska peliä on pelattu enenevissä määrin muulla tavoin kuin radoilla?
Siis en tajua logiikka jossa Fintoto ja radat ovat ikäänkuin "vihollisia".En voi kääntää aikaa taaksepäin ja saada ihmisiä notkuun radan varteen ja unohtamaan internetti-hömpötyksiä.....mutta en tajua myöskään,että miksi pelirahoja ei voida silti siirtää hevosurheilun hyödyksi pelitavan muutoksesta huolimatta,"ikäänkuin olisi pelattu radalla?"

Vielä tuosta eri maiden vertailusta. Uskon, että eräänlainen pelimaailman ja ihmisten vapaa-ajan murros on laman takana, ei pelkästään peliyhtiöiden virheelliset päätökset. Kaikki pelaaminen on siirtynyt suurelta osin nettiin. Suomi sinnittelee Italiaa, Saksaa ja Tanskaa paremmin sen vuoksi, että meillä on hevosen ja maaseudun merkitys ollut paljon suurempi pitkään. Tämä johtuu puolihuumorilla sanottuna siitä, että meillä oli Urho Kekkonen pitkään presidenttinä, Kekkonen ajoi elintarvikeomavaraisuutta, kuten myös pienviljelijän ja syrjäseutujen asiaa . Meillä on pelastuksena valtavasti amatööriharrastajia, näissä ravien lamamaissa raviurheilun harrastaminen on hyvin harvinaista, ennemminkin on joitakin suuromistajia mutta tavallinen ihminen ei koskaan omista hevosta.

Raveille on tullut kovia kilpailijoita, vielä 80-luvulla niitä ei ollut kuin joku vakioveikkaus! Nyt on monivedot, nettipokerit ja muut. Ihmisten vapaa-aika on kortilla. Kaukana olevalle raviradalle ei jakseta raahautua, ihmisten mukavuudenhalu on lisääntynyt. Miehet osallistuvat enemmän lastenhoitoon ja viettävät aikaa perheidensä kanssa eivätkä oli joka toinen ilta menossa ravibussilla ympäri Suomea kuten 80-luvulla ! Kilpailujen nopeuttaminen on hieman auttanut asiaa, mutta ei tarpeeksi. Palutusprosentti 80% ei ole enää kilpailukykyinen, rahaa saa muista lajeista vähäisemmällä asiantuntemuksella helpommalla. Aikaisemmin vastassa oli Veikkauksen joku 45%. Ennen yleensä rahapelistä kiinnostunut kiinnostui helposti raveista, nykyään ei juuri koskaan.

Outoa on se, että nettipeliä kammoksutaan etenkin raviratojen kommenteissa, vaikka se on pelastanut koko lajin. Ei raahautuisi enää ihmiset raveihin, jos tuota nettipeliä ei olisi, kahvipaketeista ja jostain satasesta saataisiin ajaa kilpaa. Kaiken järjen mukaan nettipeli on lajille edullinen vaihtoehto, kukaan ei vedä välistä asiamiespalkkioita, vaan kaikki tuloutuu raviurheilulle? Fintoto taitaa syödä välistä aivan liikaa ja myös raviratojen toiminnassa on paljon kehittämistä. Helppoja ratkaisuja ei vaan enää taida olla ja "juustohöylämalli" on tiensä päässä.

Siinä missä Suomessa poljetaan paikallaan, Ruotsissa ei kyllä pelätä kokeilla uusia juttuja. Ensi keskiviikkona nimittäin alkaa semmoinen kokeilu, että Åby ja Solvalla ajavat limittäin kahdeksan lähdön ravit kumpainenkin ja V86 pelataan niin, että osalähdöt 1,3,5 ja 7 pelataan Åbyn neljään ensimmäiseen lähtöön ja taasen parilliset kohteet Solvallaan. Aika jännä kokeilu. Saa nähdä miten toimii, ja nimenomaan alkuinnostuksen jälkeen.