Antti K kirjoitti:Aloin vielä miettimään Tikrun esimerkkiä, että pitäisikö voittajakertoimet laskea 85% palautuksen, kun ne näkyvät kerroin taulullakin mukaan eli silloin tulos olisi 4,1.
-niin...
Mutta jos sumplii
itse arvioimiensa todennäköisyyksien kanssa,eikä siis voittajakertoimista johdettujen todennäköisyyksien kanssa (esim 30% = vk 3,33)niin silloinhan tuohon tulee "vaatimusmarginaalia" enemmän...koska itse lasketut todennäköisyydet eivät huomioi palautusprosenttia.Vaan jos lasket jollekkin hevoselle todennäköisyyden 30% niin silloin vaadit sille vähintään kerrointa 3,33,kun se taas 85% palautuksellisessa pelissä olisi 2,83.
Eli omilla todennäköisyyksillä operoidessa (kiinnittämättä mitään huomiota markkinan sen hetisiin kertoimiin) tulet saaneeksi hieman ilmaa siihen että onko peli maistuva vai ei.Jos saa omien todennäköisyyksiensä mukaisia kertoimia,niin tilanne on hyvä,koska ne kertoimet on kuitenkin muodostuneet matalammalla palautusprosentilla.
Antti K kirjoitti:Jos pelaisi kaksaria käyttäen apuna esimerkiksi 76-prosentteja, niin voittajan todennäköisyydet on helppo poimia peliprosenteista. Kysymys on, että kuinka arvoidaan toiseksi tulevan todennäköisyys? Yleensä jos esimerkiksi suursuosikki pettää, niin se ei ole toinenkaan vaan se esimerkiksi hylätään.
-tuo yllä mainittu Harvillen kaavahan
ei siis arvioi toiseksi tulemisen todennäköisyyttä.Vaan tn1 tarkoittaa hevosen 1 voittotodennäköisyyttä ja tn2 hevosen kaksi voittotodennäköisyyttä.
Aivan kuten "nyrkkisääntö" voittajakaertoimien tulo /2 ei sekään arvioi toiseksi tulemisen todennäköisyyttä vaan kahden eri tietyillä voittotodennäköisyyksillä operoivien hevosten mahdollisuutta muodostaa kaksari.
Ja jo nuo yllä mainitut asiat kertoo raveja aktiivisesti seuraavalle,kuinka tavattoman vaikeaa on arvioida
todellisia todennäköisyyksiä (joita nuo kumpikaan kaava ei taatusti tarkalleen tuota) ravikilpailun kaksarista.Kilpailuun sisältyy niin paljon kaikkia omia sisäisiä pientapahtumia jotka muokkaavat kaksarin todennäköisyyttä.Juoksujärjestykset ym...Esimerkiksi ns.piikki-selkä tilanteet voivat muodostaa sen tilanteen,että lähdön jälkeen se voimassa oleva piikki-selkä on liki 100% todennäköinen kaksari,vaikka ennen lähtöä lähdössä olisi ollut joku toinen hevonen jonka voittotodennäköisyys on paljon suurempi kuin piikin selässä juoksevalla,todennäköisesti kaksariin saapuvalla hevosella.
Käytettäköön tässä esimerkkinä vaikka lauantaista tammojen 2100:aa.
Kuka tahansa eturivistä pääsee oletetun keulan (Mokomani) selkään (R.R ruskariina,Joivi,Mian Mari,Noriko),niin sen kaksariin saapumisen todennäköisyys on suurempi,kuin minkä tahansa sitä pelatumman hevosen saapuminen kaksariin.(tämä ny vain kömpelönä esimerkkinä ja oletuksella,että Mokomanin rinnalta ei tässä lähdössä pariin tulla....mutta tajuanette nyt logiikan kuitenkin esimerkkinä siitä,kuinka kaksaripelin todennäköisyydet muuttuvat lähdön tapahduttua)
EDIT:kelly-kaavaa minäkin käytin aikoinaan kiinteäkertoimisessa urheiluvedonlyönnissä,jossa oli mahdollista muodostaa ravipeliä tarkempia todennäköisyyksiä.Mutta sanovat,että Kelly on tuhon tie,ellei todennäköisyydet mahdu parin prosentin virhemarginaalin sisälle.Ja esim voittajapelissähän kellyn käyttöä estää jo pelivaihdot.Et todellisuudessa saa (pudotat omalla panoksella kerrointa) luvattua kerrointa ja silloin se onkin jo odotusarvoltaan tappiollinen.
Mun mielestä Kelly ei toimi kuin kiinteisiin kertoimiin,joissa on toistuvia samankaltaisia vedonlyöntitapahtumia paljon ja pitkässä sarjassa (esim SM-Liigassa 51% tn:llä pelaava joukkue saa kertoimen 2,00 viikosta toiseen)