tallikahvio.foorumi.eu

Joko ihmiset ovat kyseisen teoksen saaneet käsiinsä? Millaisia mietteitä herättää? Parhaat mainokset? Mielenkiintoisimmat jutut? Mitä jäit kaipaamaan?

Keskiviikkonahan tuo jo tuli, tosin keskiviikon HU-lehti tuli vasta torstaina...

No mitä tuosta päälimmäisenä jäi mieleen niin onhan noita b-luokan oriita, siis täysin riittämättömiä lehti pullollaan. Ja tuo "The Hall of Fame ja ravirata vuodelta 1838"-juttun teksti olisi pitänyt painaa jollain muulla kuin mustalla värillä.

El Gliden kohdalla oli 4-vuotistilastossa melko paha moka. Kumma kun ei ole oikolukija huomannut.

Muutamia sellaisia oriita oli mistä en ollut kuullutkaan tulleen Suomeen.

Mukavaa luettavaa jälleen kerran. Jaska-juttu oli mielenkiintoinen samoin lämminverisiä koskevat jutut.

Moitteita pitää antaa suomenhevosjuttujen vähäisyydestä. Samoin BLUP-luvut voisi julkaista kuvastossa, on niistä sitten mitä mieltä tahansa. Niiden kehittämiseen on käytetty paljon rahaa ja toivoisi tulostenkin näkyvän jossain. Suomenhevosilla blupit jopa toimivatkin varsin hyvin.

Yleisesti toivoisin Hevosurheilulta enemmän analyysia. Oriit ovat astuneet esimerkiksi aivan eritasoista tammamateriaalia ja erilaisilla varsamaksuilla. Numeroiden takaa saattaisi löytyä monenlaisia mielenkiintoisia asioita.

Mainoksissa pidin Onnelan oriaseman mainoksesta. Se oli selkeä, hyvin sommiteltu ja kustannustehokas. Maaninka ja Kemppi olivat mielestäni myös tyylikkäät kokonaisuudet.

En pidä sellaisista mainoksista, jossa ei puhuta itse oriista mitään, vaan pääosassa on pahimmillaan sen isä. Kertomistyyli on kuitenkin sellainen, että ei tiedä puhutaanko isästä vai pojasta.
En pidä myöskään mainoksista, joissa hintatiedot on kerrottu puutteellisesti tai epäselvästi.

Ihan mielenkiintoista luettavaa. Tosiaan sellaisiakin oriita löytyi, joita en ole koskaan edes kuullut, kun en jalostuspuoleen ole niin perehtynyt. Taso tietysti hyvin keskinkertainen, mutta joitain tuntemattomia ihan mielenkiintoisiakin isäoriita.

Astutustilastoja voisi analysoida, nyt ne on käytännössä vaan siellä lukuina ja itse täytyy tehdä johtopäätökset eli edellisen kirjoittajan tavoin täytyy tehdä itse analyysit.

Silmiin pisti astutusluvuista mm. seuraavia asioita:

Classico Merett 2009 astui 31 tammaa, mutta 2010 vain 13.

Ever To Excel astui 2009 22 tammaa, mutta nyt peräti 112. Lisäksi netistä katsomalla alkuvuosien tammat olleet enimmäkseen heikkoja tai korkeintaan keskinkertaisia, nyt saanut hyviäkin tammoja, joten mahtaa olla parin vuoden päästä tilastojen kärjessä.

Jo iltapuolen astuttajana pidetty Uno Di Jesolo sai 2010 peräti 38 tammaa eli määrä nelinkertaistui vuodessa.

Uutena aloittanut Southwind Vennae sai peräti 18 tammaa, mikä ei ole kilpailunäyttöihin nähden ihan vähän.

Love Youn astutukset väheni menestyksestä huolimatta 36:sta melkein puoleen, uusi määrä 20.

Jo edesmennyt ja iäkäs Texas Express ehti saada vielä viimeisenä elinvuotenaankin 5 tammaa!

Enempi suomenhevosjuttuja olisi täälläkin kaivattu. Orimainoksia on aina kiva katsella ja niissäkin olisi kiva ollut nähdä enemmän putteja, mutta ymmärrän kyllä senkin pointin, että mainostaminen on varsin kallista, varsinkin kun suomenhevosilla on nuo varsamaksutkin niin alhaiset.

Lama on iskenyt palkintoihin ja varsat pitäisi miltei lahjoittaa. Kuitenkaan yleinen tilanne ei (muutamaa oria lukuun ottamatta) näy varsamaksuissa...ovat vallitseviin olosuhteisiin nähden kalliita.
Lievästi masentaa, harkinnassa jättää ensimmäistä kertaa tammat siementämättä.

Jewel kirjoitti:Lama on iskenyt palkintoihin ja varsat pitäisi miltei lahjoittaa. Kuitenkaan yleinen tilanne ei (muutamaa oria lukuun ottamatta) näy varsamaksuissa...ovat vallitseviin olosuhteisiin nähden kalliita.
Lievästi masentaa, harkinnassa jättää ensimmäistä kertaa tammat siementämättä.

Taisit tiivistää juuri monenkin pikkukasvattajan fiilikset... Jalostuskuvastoa lukiessa tuli mieleen, että kyllä on asiaan uskottava, jos meinaa lämminverijalostusta tavanomaisella kalustolla harrastaa: kelvolliset oriit on kalliita, halvoilla ei juuri kannata astuttaa kun ovat niin kehnoja ja toisaalta kun taso alkaa olla niin kova, pitäisi olla ylipäänsä todella kovasukuinen tai jälkeläisnäyttöinen tamma, jotta ainakaan myyntiin kannattaa kasvattaa. Meillä asia ratkaistiin niin, että lv-tamma lähti vihreille laitumille syksyllä kolmen varsan jälkeen. Arveltiin että kyllä ne kolme jo itselle riittää ja myyntiin ei haluttu teettää yhtään. No, vanhin myytiin sitten, mutta kaksi nuorinta, nyt 1 v ja 2 v, riittävät mainiosti omaan käyttöön. Olen siis ratkaisuun erittäin tyytyväinen, vanha sh-tamma koitetaan astuttaa tulevana kesänä ja siinäpä se. Valitettavasti tuntuma on se, että astutusmäärät lv-puolella tulevat laskemaan entisestään, vaikka oreja onkin tarjolla joka lähtöön ja makuun Sh-puolella varmaan on vähän vakaampi tilanne, koska kalleimmatkaan orit eivät ole kovin kalliita ja toisaalta: sh:lle löytyy aina ottaja, vaikka ei raviura luonnistukaan.